Laaban

Laaban eli Laban (hepr. ‏לָבָן‎, Lāḇān, suom. valkoinen) on Vanhan testamentin henkilö, Betuelin poika, Iisakin vaimon Rebekan veli sekä Jaakobin vaimojen Raakelin ja Leean isä.

Laaban asui Harranissa, josta Aabraham aikoinaan oli lähtenyt eteenpäin. Hänen ensiesiintymisensä Raamatussa on Ensimmäisen Mooseksen kirjan 24. luvussa, jossa Aabraham lähettää taloudenhoitajansa hakemaan morsianta pojalleen Iisakille. Palvelija matkustaa Mesopotamiaan, josta tämä löytää Rebekan. Jakeessa 29 mainitaan myös Rebekan veli Laaban, joka toivottaa taloudenhoitajan tervetulleeksi ja hoitaa avioliiton käytännön järjestelyt isänsä Betuelin kanssa.

Laabanin merkittävin esiintyminen Raamatussa on kuitenkin vasta 1. Mooseksen kirjan 29.–31. luvuissa, joissa hän esiintyy Jaakobin isäntänä ja appena. Jaakob pakenee näet enonsa luo huijattuaan esikoissiunauksen Esaulta. Hän sopii menevänsä naimisiin Raakelin kanssa ja palvelemaan maksuksi seitsemän vuotta. Laaban kuitenkin huijaa Jaakobia ja vie häävuoteeseen vanhemman sisaren Leean. Saadakseen myös Raakelin Jaakob sitoutuu toiseenkin seitsemän vuoden palvelukseen.

Kun 14 vuoden palvelusaika on kulunut loppuun, Jaakob pyytää Laabanilta lupaa lähteä kotiin. Laaban pyytää Jaakobia kuitenkin jäämään palvelukseensa. Palkaksi sovitaan kaikki ne lampaat, jotka olisivat kirjavia. Symbolisen magian, Jumalan avun ja sopivan jalostustyön yhdistelmällä Jaakob onnistuu saamaan karjan tuottamaan aina sellaisia lampaita, jotka on sovittu hänen palkakseen, vaikka palkkasopimusta muutetaankin useita kertoja. Tämän seurauksena Laabanin ja Jaakobin välit hiljalleen kylmenevät.

Lopulta Jaakob lähtee kotimatkalle salaa Laabanilta perheineen, omaisuuksineen ja suurine karjoineen. Laaban lähtee ajamaan häntä takaa, mutta on saanut Jumalalta kiellon tehdä pahaa Jaakobille. Vihaisen sananvaihdon jälkeen miehet sopivat välinsä ja solmivat rauhanliiton valalla vannoen. Tämä jää Laabanin viimeiseksi esiintymiseksi Raamatussa.