LaShawn Merritt

LaShawn Merritt (s. 27. kesäkuuta 1986) on yhdysvaltalainen 400 metrin juoksija ja olympiavoittaja.[1]

Mitalit
LaShawn Merritt Osakan MM-kisoissa 2007.
Maa:  Yhdysvallat
Miesten yleisurheilu
Olympialaiset
Kultaa	Peking 2008	400 m
Kultaa	Peking 2008	4×400 m viesti
Kultaa	Rio 2016	4×400 m viesti
Pronssia	Rio 2016	400 m
MM-kilpailut
Kultaa	Helsinki 2005	4×400 m viesti
Kultaa	Osaka 2007	4×400 m viesti
Kultaa	Berliini 2009	400 m
Kultaa	Berliini 2009	4x400 m viesti
Kultaa	Daegu 2011	4×400 m viesti
Kultaa	Moskova 2013	400 m
Kultaa	Moskova 2013	4x400 m viesti
Kultaa	Peking 2015	4×400 m viesti
Hopeaa	Osaka 2007	400 m
Hopeaa	Daegu 2011	400 m
Hopeaa	Peking 2015	400 m
Sisäratojen MM-kilpailut
Kultaa	Moskova 2006	4×400 m viesti

Merritt voitti Grosseton nuorten MM-kisoissa 2004 kultaa 400 metrillä ajalla 45,25.[1] Samoissa kisoissa hän oli voittamassa kultaa myös 4 × 100 metrin viestijuoksussa[2] sekä 4 × 400 metrin viestijuoksussa.[3] Helsingin MM-kisoissa 2005 hän juoksi pitkän viestin alkuerissä[4], ja sai kultamitalin kun Yhdysvallat voitti myöhemmin loppukilpailun. Moskovan sisäratojen MM-kisoissa 2006 hän oli mukana Yhdysvaltain joukkueessa, joka voitti kultaa pitkässä viestissä.[5] Myöhemmin samana vuonna hän juoksi 400 metrillä kolmanneksi IAAF:n yleisurheilufinaalissa ajalla 44,14 sekä voitti 400 metrin kilpailun yleisurheilun maailmancupissa.[1] Maailmancupissa hän oli mukana myös Yhdysvaltain pitkän viestin voittaneessa joukkueessa.[6]

Merritt voitti Osakan MM-kisoissa 2007 hopeaa ajalla 43,96.[1] Hän oli samoissa kisoissa voittamassa MM-kultaa pitkässä viestissä.[7] Myöhemmin samana vuonna hän voitti IAAF:n yleisurheilufinaalin ajalla 44,58.[1] Seuraavana vuonna Pekingin olympialaisissa Merritt kirkasti saavutuksensa ja voitti olympiakultaa päättäen näin Jeremy Warinerin valtakauden. Merritt otti finaalissa selvän voiton ja juoksi oman ennätyksen 43,75, joka vei hänet myös kautta aikojen viidenneksi nopeimmaksi juoksijaksi 400 metrillä.[8] Hän voitti olympiakultaa myös pitkässä viestissä.[9] IAAF:n yleisurheilufinaalin hän voitti ajalla 44,50.[1]

Merritt voitti Berliinin MM-kilpailuissa 2009 kultaa 400 metrillä ajalla 44,06.[1] 4 × 400 metrin viestissä hän juoksi ankkuriosuuden Yhdysvaltojen voittaessa maailmanmestaruuden ajalla 2.57,86.[10] Hän voitti samana vuonna myös IAAF:n yleisurheilufinaalin ajalla 44,93.[1]

Huhtikuussa 2010 uutisoitiin Merrittin kärynneen dehydroepiandrosteronin käytöstä. Hän oli antanut kolme positiivista dopingnäytettä lokakuussa 2009, joulukuussa 2009 ja tammikuussa 2010[11]. Syynä positiiviseen dopingnäytteeseen oli reseptivapaa ExtenZe-nimellä markkinoitava tuote, jonka mainostetaan muun muassa suurentavan siittimen kokoa[12]. Lokakuussa 2010 Merritt sai 21 kuukauden kilpailukiellon, joka määrättiin alkaneeksi 28. lokakuuta 2009.[13]

Kilpailukieltonsa jälkeen hän sai Daegun MM-kilpailuissa 2011 hopeaa 400 metrillä ajalla 44,63[1] ja juoksi ankkuriosuuden Yhdysvaltojen kultajoukkueessa 4 × 400 metrin viestissä. Lontoon olympialaisissa 2012 hän keskeytti 400 metrin alkueräjuoksunsa. Hän voitti Moskovassa 2013 maailmanmestaruuden 400 metrillä ennätyksellään 43,74 ja juoksi ankkuriosuuden kultaa voittaneessa Yhdysvaltojen 4 × 400 metrin viestijoukkueessa.[14] Hän voitti 400 metrin juoksun maanosien cupissa 2014. Hän kuului kultaa voittaneisiin Yhdysvaltojen 4 × 400 metrin viestijoukkueisiin IAAF World Relays -kilpailutapahtumassa Nassaussa 2014 ja 2015.[15] Hän saavutti Pekingin MM-kilpailuissa 2015 hopeaa 400 metrillä ennätysajallaan 43,65 sekä kultaa 4 x 400 metrin viestissä.[1] Rio de Janeiron olympialaisissa 2016 hän sai pronssia 400 metrillä ajalla 43,85, sijoittui 200 metrillä kuudenneksi ja juoksi ankkuriosuuden kultaa voittaneessa Yhdysvaltojen 4 x 400 metrin viestijoukkueessa. Hän voitti kultaa World Relays -kisojen 4 x 400 metrin viestissä jälleen 2017. Lontoon MM-kilpailuissa 2017 hän karsiutui 400 metrin välierissä.[14]