Lützenin taistelu

Lützenin taistelu käytiin kolmikymmenvuotisessa sodassa juliaanisen kalenterin mukaan 6. marraskuuta 1632 (gregoriaanisen kalenterin mukaan 16.11.). Se oli yksi sodan ratkaisutaisteluista. Taistelussa protestanttisen Ruotsin armeija liittolaisineen hyökkäsi katolisen Pyhän saksalaisroomalaisen keisarikunnan armeijan kimppuun. Lützenin taisteluun osallistui noin 700 suomalaista, jotka muodostivat noin 4 prosenttia Ruotsin armeijan vahvuudesta.[1]

Lützenin taistelu
Osa kolmikymmenvuotista sotaa
Carl Wahlbomin (1810–1858) maalaus Lützenin taistelusta. Kuninkaan kuolema kuvattuna.
Päivämäärä: 6. marraskuuta (juliaaninen kalenteri) / 16. marraskuuta (gregoriaaninen kalenteri), 1632 Paikka: Lützen, Saksa Lopputulos: Ratkaisematon: keisarilliset perääntyivät, mutta Ruotsin kuningas kaatui.
Osapuolet
Ruotsi Evankelinen unioni	Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta Katolinen liiga
Komentajat
Kustaa II Aadolf † Bernhard Weimar Dodo Knyphausen	Albrecht von Wallenstein Gottfried Heinrich Pappenheim †
Vahvuudet
noin 18 000 miestä	noin 23 000 miestä
Tappiot
Kustaa II Aadolf noin 6 000 miestä	Gottfried Heinrich Pappenheim noin 6 000 miestä
Kolmikymmenvuotisen sodan taistelut Valkeavuori – Fleurus – Stadtlohn – Dessau – Lutter – Wolgast – Frankfurt – Magdeburg – 1. Breitenfeld – Rain – Alte Veste – Lützen – Nördlingen – Wittstock – Rheinfelden – Breisach – 2. Breitenfeld – Rocroi – Freiburg – Jankov – Zusmarshausen – Praha – Lens

Taistelun loppuvaiheessa Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf kaatui, mutta keisarillinen armeija perääntyi Wallensteinin johdolla Leipzigiin.[1] Vaikka Ruotsi saavutti strategisen voiton, kuninkaan kaaduttua se perääntyi nopeasti useimmilta Saksasta valloittamiltaan alueilta.[2]

Lützenin taistelu