Lüneburg

Lüneburg on kaupunki Ala-Saksin osavaltiossa, pohjoisessa Saksassa. Se sijaitsee noin 50 kilometriä kaakkoon Hampurista, Ilmenaujoen varrella ja Lüneburgin nummen koillisrajalla.[2] Kaupungissa oli noin 75 000 asukasta vuoden 2018 arvioiden mukaan ja sen pinta-ala on 70,5 neliökilometriä.[1]

Lüneburg
vaakuna
vaakuna

Lüneburg

Koordinaatit: 53°15′00″N, 10°25′00″E
Valtio Saksa
Osavaltio Ala-Saksi
Hallintopiiri Lüneburg
Hallinto
 – Pormestari Ulrich Mädge (SPD)
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 70,5[1] km²
Korkeus 17[1] m
Väkiluku (2018)  (arvio) 75 351[1]
 – Väestötiheys 1 053,1[1] as./km²
Postinumero 21335[1]
Suuntanumero(t) 04131[1]









Alter Hafen

Maantiede

Lüneburg sijaitsee Saksan pohjoisosassa Ala-Saksin osavaltiossa noin 50 kilometriä Hampurista kaakkoon. Kaupunki on rakennettu Ilmenaujoen varrelle Lüneburgin nummen koillisosan vieressä. Lüneburg sijaitsee keskimäärin 17 metrin korkeudella merenpinnasta, ja kaupungin korkein kohta on 86 metrin korkeudessa Steinhöhe-nimisellä kukkulalla.[3]

Ilmasto

Lüneburgissa on Köppenin ilmastoluokituksen mukaan lauhkea meri-ilmasto. Vuoden ympäri on melko sateista, kesällä on lämmintä ja talvisin viileää. 12 viimeisimmän vuoden ajanjaksolla Lüneburgin vuoden keskilämpötila on noin 8 °C ja yli sadan vuoden mittausjaksolla vuosittainen keskimääräinen sademäärä 620 millimetriä. Kesäkuu on lämpimin kuukausi. Silloin vuorokauden keskilämpötila on noin 16 °C. Viilein kuukausi on tammikuu, jolloin keskilämpötila on noin 0 °C. Sateisin kuukausi on heinäkuu, jolloin sataa keskimäärin noin 80 millimetriä. Helmikuu puolestaan on kuivin kuukausi. Silloin keskimääräinen sadanta on 38 millimetriä.[4]

Historia

Lüneburg perustettiin 800-luvulla, ja ensimmäiset kirjalliset maininnat kaupungista ovat vuodelta 956, jolloin siellä sijaitsi linnoitus ja luostari.[5] Sydänkeskiajan keskivaiheilla Lüneburg tunnettiin nimellä Luniburc. 1100-luvulla kaupunki laajeni Saksin herttuan Henrik III Leijonan alaisuudessa.[2] 1200–1600-luvuilla kaupungin merkitys kasvoi laajan suolatuotannon myötä taloudellisesti ja kulttuurisesti.[5] Lüneburg saikin kaupunginoikeudet vuonna 1247 ja oli Braunschweig-Lüneburgin herttuoiden asuinpaikka vuoteen 1371 saakka. Etenkin 1400-luvun loppupuolen ja 1500-luvun aikana kaupungin talous kasvoi, ja uusia kirkkoja, lukuisia asuintaloja ja kaupungintalo rakennettiin tänä aikana.[6] Lüneburg olikin vahva hansakaupunki, kunnes sen taloudellinen menestys alkoi hiipua 1600-luvun alussa. Vaikka Lüneburgin hallitsijan valta oli kasvanut reformaation myötä, kaupungin sisäiset selkkaukset lisääntyivät. Kaupunki selvisi kolmikymmenvuotisesta sodasta melko vähin vahingoin.[6] Lüneburg liitettiin Braunschweig-Lüneburgin vaaliruhtinaskuntaan vuonna 1705 ja tuli osaksi Preussia vuonna 1866. Kaupunki säilyi lähes vahingoittumattomana toisen maailmansodan ajan, ja siellä on säilynyt paljon vanhoja tiilirakennuksia.[2]

Talous

Lüneburgin teollisuus tuottaa kemikaaleja, laitteita, ajoneuvoja,[7] tekstiilejä ja elintarvikkeita. Kauppaa käydään myös metalleista ja kivihiilestä, suolaa louhittiin 900-luvulta vuoteen 1980 asti. Lüneburg on niin turismin kuin terveysmatkailun kohde, jossa sijaitsee suolalähteitä, mutakylpyjä ja museoita. Lüneburgin nummi vetää noin viisi miljoonaa turistien yöpymistä vuosittain.[7]

Liikenne

Lüneburgista on junayhteydet Hampuriin ja Hannoveriin.[3] Matka Hampuriin kestää noin 30 minuuttia ja Hannoveriin noin tunnin.[8] Kaupungissa on 14 linja-autolinjaa.[9] Lüneburgista on vesitieyhteydet Pohjanmerelle ja Itämerelle Elbe-Seitenkanalin kautta. Kaupungissa on tiheä pyörätieverkosto, ja Bundesautobahn 39 yhdistää sen lähellä Hampuria sijaitsevaan Seevetaliin.[8] Tulevaisuudessa Bundesautobahn 39 tullaan jatkamaan Lüneburgista Wolfsburgiin asti.[10]

Väestö

Vuoden 2018 arvioissa Lüneburgissa oli 75 351 asukasta. Kaupungin asukasluku on kasvussa: vuoden 2011 väestönlaskennassa asukkaita oli 69 905. Vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan kaupungin asukkaista 85,6 prosenttia on syntynyt Saksassa, 6,4 % muualla Euroopassa ja 6,2 % Euroopan ulkopuolella. Noin 1,9 % synnyinmaa oli tuntematon.[1] Suurin osa Lüneburgin asukkaista kuuluu johonkin kristilliseen yhteisöön. Asukkaista 45,3 prosenttia kuuluu protestanttiseen kirkkoon, 10,9 % roomalaiskatoliseen kirkkoon, 0,8 % evankelisiin vapaakirkkoihin ja 0,7 % ortodoksiseen kirkkoon. Noin 2 prosenttia on osana jotakin muuta uskonnollista yhteisöä ja noin 40 prosenttia ei kuulu mihinkään uskonnolliseen yhteisöön.[11]

Koulutus

Kaupungissa sijaitsee vuonna 1946 perustettu Leuphana Lüneburgin yliopisto,[2] jossa oli noin 9 900 opiskelijaa talvilukukaudella 2019.[12]

Kulttuuri ja nähtävyydet

Koska Lüneburg säilyi lähes vahingoittumattomana toisesta maailmansodasta, siellä on säilynyt useita vanhoja goottilaistyylisiä tiilirakennuksia. Kaupungissa sijaitsee vanha kaupungintalo, 1200- ja 1300-luvuilla rakennettuja kirkkoja[2] ja suolamuseo. [13]

Ystävyyskaupungit

Lüneburgin ystävyyskaupunkeja ovat:[14]

Lähteet
  1. Thomas Brinkhoff: Lüneburg Citypopulation.de. Viitattu 26.7.2019. (englanniksi) (saksaksi)
  2. Lüneburg britannica.com. Encyclopædia Britannica, Inc. Viitattu 15.7.2019. (englanniksi)
  3. Die Hansestadt im Überblick hansestadtlueneburg.de. Hansestadt Lüneburg. Viitattu 23.7.2019. (saksaksi)
  4. Luneburg, Germany weatherbase.com. CantyMedia. Viitattu 17.7.2019. (englanniksi)
  5. Explore the Hanseatic city Lüneburg hanse.org. Hansebüro der Hanse. Arkistoitu 26.7.2019. Viitattu 26.7.2019. (englanniksi)
  6. Stadtgeschichte hansestadtlueneburg.de. Hansestadt Lüneburg. Arkistoitu 4.8.2020. Viitattu 12.6.2020. (saksaksi)
  7. Lüneburg, Germany what-does-europe-do-for-me.eu. Viitattu 28.7.2019. (englanniksi) (saksaksi)
  8. Verkehr hansestadtlueneburg.de. Hansestadt Lüneburg. Arkistoitu 5.8.2020. Viitattu 10.6.2020. (saksaksi)
  9. Linienfahrpläne Landkreis Lüneburg kvg-bus.de. KVG. Viitattu 23.7.2019. (saksaksi)
  10. A 39 landkreis-lueneburg.de. Landkreis Lüneburg. Arkistoitu 24.9.2020. Viitattu 11.6.2020. (saksaksi)
  11. Bevölkerung und Haushalte (pdf) ergebnisse.zensus2011.de. 9.5.2011. Landesamt für Statistik Niedersachsen. Viitattu 27.7.2019. (saksaksi)[vanhentunut linkki]
  12. Eine Universität in Freiheit und Verantwortung für das Gemeinwohl leuphana.de. Viitattu 12.6.2020. (saksaksi)
  13. Ein Museum für das Salz? salzmuseum.de. Arkistoitu 1.9.2018. Viitattu 12.7.2020. (saksaksi)
  14. Lüneburg und die Welt - Partnerschaften der Hansestadt Lüneburg hansestadtlueneburg.de. Hansestadt Lüneburg. Arkistoitu 27.4.2019. Viitattu 25.7.2019. (saksaksi)
  15. Städtepartnerschaften dfg-ev.de. Deutsch-Finnische Gesellschaft e.V.. Viitattu 75.7.2021. (saksaksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.