Löytöoja (Sortavalan piiri)

Joki alkaa joko Suurisuon kaakkoispäästä tai sen viereisestä Hamusuon suolammikosta. Seutu kuuluu Hiijärven läheiseen suoalueeseen, joka kuitenkin virtaa kohti kaakkoa. Suurisuolla on kohdan korkeudeksi merkitty 78 metriä mpy. ja Hamusuolla 86 metriä mpy. Nämä latvahaarat yhtyvät Paljakkaojaksi, joka virtaa vanhoissa suomalaiskartoissa merkittyjen Piisinmäkien välisen kapean ja jyrkkärinteisen laakson kautta kaakkoon päin. Ennen laaksoa on puron korkeus 75 metriä mpy. ja laakson jälkeen 65 metriä mpy. Joen kaltevuus on laaksossa yli 7 metriä kilometrillä. Noin viiden kilometrin jälkeen siihen yhtyy pohjoisesta virtaava Peroja eli Persoja. Joki on vanhoihin suomalaiskarttoihin merkitty Rieniojan nimellä, joka taas virtaa korkearinteisen laakson läpi. Laakson korkeus on 36 metriä mpy. Alle viiden kilometrin jälkeen siihen yhtyy lännestä tuleva Maikoja ja vähän matkan päässä pohjoisesta tuleva Räämäoja. Joki on virrannut metsätaipaleen läpi eikä sen varrella ole esiintynyt juurikaan asutusta. Vasta aivan alajuoksulla Kylmäojan yhtymäkohdan jälkeen tavataan Harlun taajama-aluetta. Täällä joen ranta-alueella sijaitsee asuintaloja ja teollisuusrakennuksia. Joen ylittää taajaman länsipuolelta ohittavat maantie ja rautatie.[1][3][2][lower-alpha 1][lower-alpha 2]

Löytöoja kuuluu Nevan vesistöalueessa Laatokan valuma-alueen Jänisjoen vesistöalueeseen, jossa Löytöojan valuma-alue sijaitsee myös aivan Laatokan lähialueella. Jänisjoki laskee 14 kilometriä Löytöojan jälkeen Laatokkaan, jonka laskujoki Neva laskee Pietarissa Itämeren Suomenlahteen.[1][2][lower-alpha 2]

Löytöojan pääuoman löytää seuraamalla jokea yläjuoksulle päin ja valitsemalla siitä niitä haaroja, joiden nimet löytyvät Löytöojan vaihtoehtoisten nimien nimiluettelosta. Alajuoksun osuus tunnetaan Löytöojana, keskijuoksun osuus Rieniojana ja yläjuoksu Paljakkaojana. Kyseiset nimet, kuten myös alla olevat, on katsottu vanhoista suomalaiskartoista.[2]

Löytöojan suurin sivujoki on Kylmäoja, joka yhtyy Löytöojaan noin 800 metriä sen joensuusta. Kylmäoja on noin 10 kilometriä pitkä ja silläkin on muutama sivu-uoma. Noustessa Kylmäojaa ylöspäin sen alajuoksulta alkaen kohdataan ensin kolme sivu-uomaa ja sitten neljäntenä Lepikköoja eli Pitkäjärvenoja. Siellä sijaitsee Pitkäjärvi. Muut Kylmäojan sivuojat ovat pieniä. Seuraavalla Räämäojan valuma-alueella ei ole muita vesistöjä. Seuraava sivu-uoma on Maikoja, Maikkioja tai Maikko-oja (nimiä eri kartoissa). Sen vesi on peräisin pääasiassa Manterekorvesta, jonka takana on laaja suoalue. Maikojan eräs sivuoja on pienen Viisonlammen laskuoja. Suon takana Maikojaan yhtyy lännestä tuleva Rapakko-oja. Maikoja alkaa Suuresta Kangaslammesta ja se virtaa heti Pienen Kangaslammen kautta. Maikoja yhtyy Löytöojaan Ritakosken alla. Rieniojan osuus alkaa tästä kohdasta. Rieniojaan yhtyy luoteesta virtaava Persoja eli Peroja, joka alkaa Ryötistä, pienestä suolammesta. Ryötti sijaitsee Suurisuon kaakkoispäässä. Perojasta ylöspäin jatkuu Paljakkaoja. Se purkautuu esiin kapeasta laaksosta, jonka takana aukeaa Suurisuon ja Hamusuon alue. Siellä sijaitsee myös pieni Karhulampi.[1][3][2][lower-alpha 2]