Léopold Eyharts
Léopold Eyharts (s. 28. huhtikuuta 1957) on Ranskan ilmavoimien prikaatikenraali ja Euroopan avaruusjärjestö ESAn avaruuslentäjä (spationautti ranskaksi). Eyharts syntyi Biarritzissa Ranskan Baskimaalla. Eyharts on baskina ainoa Euroopan astronauttijoukkojen vähemmistöjen edustaja avaruuslentäjänä.
Léopold Eyharts | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 28. huhtikuuta 1957 Biarritz, Ranska |
Kansalaisuus | ranskalainen |
Ammatti | koelentäjä |
Ura | |
Tyyppi | CNES:n/ESAn astronautti |
Sotilasarvo | prikaatikenraali, Ranskan ilmavoimat |
Aika avaruudessa | 68 päivää 21 tuntia 31 minuuttia |
Lennot | |
Sojuz TM-27 | |
Sojuz TM-26 | |
STS-122 | |
Retkikunta 16 | |
STS-123 | |
Sotilasura
Eyharts liittyi Ranskan ilmavoimien akatemiaan Salon-de-Provencessa vuonna 1977 ja valmistui ilmailualan insinööriksi 1979. Vuonna 1980 hänestä tuli hävittäjälentäjä lentäen SEPECAT Jaguarilla Istres-Le Tubén ilmavoimien tukikohdasta Ranskassa. Vuonna 1985 hän toimi komentajana (commandant de l'escadrille SPA 77 du 1/7 Provence) Saint-Dizierin ilmavoimien tukikohdassa. Vuonna 1988 hän valmistui koelentäjäksi Ranskan koelentokoulusta ESPNERistä. Hänet sijoitettiin Bretignyn koelentokeskukseen Pariisin lähelle. Eyharts lensi useilla erityyppisillä sotilas- ja siviililentokoneilla kuten Mirage 2000, Alpha Jet, Mirage III, Caravelle, C-160 osallistuen lähinnä tutkan ja laitteiston testaamiseen.
Eyharts on lentänyt 3500 lentotuntia hävittäjä- ja koelentäjänä 40 eri tyyppisellä lentokoneella.
Ura CNESissä ja ESAssa
Vuonna 1990 CNES valitsi Eyhartsin spationautiksi. Hän osallistui Hermès-avaruussukkulaohjelmaan ja CNESin parabolisten lentojen ohjelmaan, missä kokeellinen Caravelle-lentokone tarjosi mikrogravitaatiolaboratorion tiedeyhteisön käyttöön. Vuonna 1992 hän osallistui ESAn suorittamaan venäläisen Buran-sukkulan koulutuksen arviointiin Moskovassa. Vuonna 1994 hän johti vuonna 1995 Caravellen korvaavan Airbus A300:n lentotestejä parabolisten lentojen ohjelmassa.
Eyharts harjoitteli pitkäkestoista avaruuslentoa varten tammikuusta 1995. Hän sai koulutuksen avaruuslennolle elokuussa 1996 suoritetun venäläis-ranskalaisen "Cassiopeia"-avaruusohjelman varamiehistön jäsenenä.
Eyharts osallistui miehistön jäsenenä CNESin tieteelliselle jatkolennolle nimeltä Pégase. Hän lensi Mir-avaruusasemalle 29. tammikuuta 1998 lennolla Sojuz TM-27. Kolmiviikkoisen Pégase-lennon aikana hän suoritti lukuisia ranskalaisia kokeita lääketieteellisen tutkimuksen, neurotieteen, biologian, virtausmekaniikan (fluid physics) ja teknologian alueilla. Hän palasi Maahan lennolla Sojuz TM-26 19. helmikuuta 1998. Eyharts vietti ensimmäisellä kerrallaan avaruudessa 20 päivää 18 tuntia 20 minuuttia avaruudessa.
Elokuussa 1998 ESA sijoitti Eyhartsin harjoittelemaan NASAn Johnson Space Centeriin Houstoniin, Texasiin. Vuoden 1998 kansainvälisen astronauttiryhmän jäsenenä hän osallistui NASAn astronauttikandidaattikoulutukseen. Hän toimi erilaisissa teknisissä tehtävissä ennen kuin hänet nimitettiin avaruuslennolle.
Eyharts laukaistiin 7. helmikuuta 2008 avaruussukkulalennolla STS-122 Kansainväliselle avaruusasemalle, missä hän liittyi Retkikunta 16:een. Hän osallistui eurooppalaisen Columbus-laboratoriomoduulin asennukseen ja kokoonpanoon. Eyharts palasi Maahan lennolla STS-123 maaliskuussa 2008.
Eyharts on naimisissa ja hänellä on yksi lapsi.
Kunniamerkkejä ja huomionosoituksia
- Légion d'honneur
- Ordre National du Mérite
- Médaille d’Outre Mer
- Venäläiset kunniamerkit rohkeudesta (Орден Мужества) ja ystävyydestä (Орден Дружбы)
Aiheesta muualla
- NASA Biography (lähteenä) (englanniksi)
- Spacefacts: Léopold Eyharts (englanniksi)
- ESA astronaut Léopold Eyharts assigned to European Columbus laboratory mission to the ISS (englanniksi)
- Léopold Eyharts, the man who will bring Columbus to life (englanniksi)
- Eyhartsin lentoa STS-122 edeltävä haastattelu (englanniksi)