Léon Bazille Perrault
Léon Bazille Perrault (16. kesäkuuta 1832 Poitiers – 6. elokuuta 1908 Royan) oli ranskalainen taidemaalari. Hän oli tyylisuunnaltaan 1800-luvun akateemisen taiteen edustaja.
Niukoista oloista lähtöisin ollut Perrault pääsi opiskelemaan taidetta François-Édouard Picotin ja William-Adolphe Bouguereaun oppilaana. Hän piti ensimmäisen näyttelynsä Pariisissa vuonna 1863 ja tuli aikansa taideyleisön suosikiksi. [1]
Perrault`n uran alku oli Ranskan toisen keisarikunnan aikana, jolloin myös varastunut porvaristo halusi ostaa taidetta. Porvaristo halusi unohtaa vuoden 1848 helmikuun vallankumouksen ja nähdä jotain kaunista. Perrault`n taide sopi juuri tähän tarkoitukseen ja tuli suosituksi. [1]
Suurta yleisöä viehättivät Perrault`n maalausten hienostunut kompositio ja idealisoitu kuva maailmasta. Hän otti aiheensa mytologiasta, maalasi alastontutkielmia ja lapsia. Hänen lapsia esittävät maalauksensa olivat myös suosittuja, sillä niissä lapset ovat terveitä ja suloisia. Hän maalasi myös muutaman sotilaselämää kuvanneen maalauksen. [1]
Henkilönä Perrault´n kuvailtiin olleen käytännönläheisen ja ahkeran joka työskenteli kymmenen tuntia vuorokaudessa. Hän kuvailtiin pitkäksi ja nopeasanaiseksi herrasmieheksi. Hän sai elinaikanaan tunnustuksia, kuten kunnialegioonan jäsenyyden. Hänen töitään oli Pariisin ohella esillä Lontoossa, Bostonissa, Philadelphiassa ja Wienissä. [1]
Teoksia
- La Baigneuse, (1875)
- Vénus à la colombe, (1908)
- Nukkuva Putto, (1882)
Aiheesta muualla
- http://www.leonbazileperrault.com/ (Arkistoitu – Internet Archive)