Lävistys

Lävistys tarkoittaa kehoon tehtyä reikää, johon kiinnitetään sen läpäisevä koru. Itse toimenpidettä kutsutaan lävistämiseksi. Lävistys on eräs kehonmuokkauksen muoto. Ihmiset ovat perinteisesti harjoittaneet lävistämistä uskonnollisten tai muiden kulttuurillisten syiden vuoksi, mutta nykyään monet hankkivat lävistyksiä esteettisistä, henkisistä, symbolisista tai seksuaalisista syistä.

Lävistys "Dimples"

Historia

Lävistyksiä on käytetty monissa eri kulttuureissa kautta aikain. Muinaisessa Egyptissä lävistyksillä osoitettiin henkilön yhteiskunnallista asemaa, ja esimerkiksi napalävistys oli faaraon yksinoikeus.lähde? Korvarenkaat kuuluivat sen sijaan jokaisen vähänkin varakkaamman egyptiläisen asuun. Kultaiset korvarenkaat osoittivat kantajan varallisuutta.

Raamatussa mainitaan ensimmäisessä Mooseksen kirjassa kultainen nenärengas, joka annetaan lahjaksi tytölle.[1]

Etelä-Amerikan intiaanit, asteekit ja mayat, harrastivat kielilävistyksiä. Kielilävistys kuului heidän uskonnollisiin riitteihinsä ja he uskoivat, että kielilävistyksen avulla he saavuttavat paremman yhteyden jumaliinsa. Kielilävistysten lisäksi he harrastivat septum- eli nenän väliseinän lävistyksiä (nk. sonninrenkaat), joiden tarkoituksena oli pelottaa vihollisia taistelussa.

Sukupuolielimiin tehtyjen lävistysten sanotaan parantavan seksistä saatavaa nautintoa. Eräs tunnetuimmista lävistyksistä on prinssi Albert, jossa rengas menee terskan alapinnalta virtsaputkeen ja tulee ulos virtsaputken suusta.

Lävistykset nykyään
Lävistäjä tekemässä kielilävistystä.

Suomessa lävistykset ovat tulleet muotiin 1980-luvulla. Varsinkin punkkarit ja muut vaihtoehtokulttuurien edustajat ovat käyttäneet lävistyksiä.

Lävistyksen esteettistä vaikutelmaa pidetään ristiriitaisena. Osa lävistysten viehätyksestä voi johtuakin siitä, että monet pitävät niitä huomiota herättävinä tai suorastaan vastenmielisinä. Lävistyksillä pyritään myös erottumaan muista tai vaihtoehtoisesti samaistumaan muiden kanssa. Toisaalta joillakin lävistyksillä väitetään olevan seksuaalista suorituskykyä ja nautintoa parantavia ominaisuuksia, ja niinpä niihin usein liitetään seksuaalisia mielikuvia. Jotkut ottavat lävistyksiä vain koristaakseen kehoaan, mutta monella syyt ovat henkilökohtaisempia.

Varsinaisia lain määräämiä ikärajoja lävistyksille ei ole, mutta vuonna 2003 kuluttajavirasto suositteli holhouslakiin perustuen, ettei alle 18-vuotiaille tehtäisi lävistyksiä tai tatuointeja ilman huoltajien lupaa. Lävistysstudiot päättävät ikärajoista itse ja usealla lävistyksen ikäraja on 16 vuotta.[2][3][4]

Nykyisin lävistykset ovat verrattain yleisiä ja niitä otetaan yhä nuorempina. Jotkut ovat siirtyneet astetta pidemmälle eli implantteihin ja jopa amputointeihin.

Lävistyksen tekeminen ja materiaalit
Lävistyskoruja.

Nykyään teollisuusmaissa lävistyskorut ovat useimmiten titaania, hopeaa tai ruostumatonta terästä (ns. kirurginteräs 316L), mutta ne voivat olla esimerkiksi muovia, lasia, kultaa, kiveä, puuta, luuta tai sarvea. Hopea antiseptisena materiaalina on erinomainen lävistyskorujen materiaalina. Yleisin ammattilävistysliikkeiden käyttämä korumateriaali on Grade 23 (6-4 ELI) titaani.

Tyypillisesti lävistys tehdään steriilillä, ontolla neulalla, mutta vaihtoehtoisesti joissain tapauksissa ihostanssilla. Lävistäjä voi käyttää apunaan lävistyspihtejä, mutta jotkut suosivat freehand-tekniikkaa missä pihtejä ei käytetä. Lävistettävä kohta puhdistetaan huolellisesti puhdistusaineella. Myös kaikkien käytettävien välineiden tulee olla asianmukaisesti steriloituja esimerkiksi autoklaavissa.

Korvan rustokudokseen syntyvät vauriot ovat laajuudessaan samanlaiset, lävistystavasta riippumatta (lävistysneula, jousivoimainen rei'itysinstrumentti, painettava rei'itysinstrumentti).[5] Lävistyksen paranemisaika riippuu sen sijainnista ja on tyypillisesti 3–12 kuukauden välillä. Hitaasti paranevia ovat yleensä mm. nänni- ja napalävistykset ja ruston tehdyt lävistykset.

Venyttäminen
Lävistyksen venyttämistä

Lävistyksen venyttämisellä tarkoitetaan pitkäaikaista toimenpidettä, jolloin lävistysinstrumenttia vaihdetaan noin kuukauden välein vaiheittain paksummaksi, jolloin lävistysreikä venyy. Yleisemmin venyttämisellä tarkoitetaan normaalien korvareikien venyttämistä, mutta myös kieli-, septum-, huuli- tai poskilävistyksiä voi venyttää, tosin nämä paikat venyvät huonommin. Venyttämiseen liittyy usein riskejä, kuten repeäminen, joka voi tapahtua kun lävistysreikään laitetaan liian paksu lävistysinstrumentti.

Lävistys ja terveys

Lävistyksen tekijältä ei vaadita terveydenhuoltoalan koulutusta. Kehonmuokkauspalvelua tarjoava yrittäjä ei yleensä ole terveydenhuollon ammattihenkilö. Mikäli näin on, on siitä kerrottava asiakkaalle. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) ei valvo tällaisen palveluntarjoajan toimintaa. Palvelun hankkinut kuluttaja ei myöskään ole potilaan asemassa eikä mahdollisessa vahinkotilanteessa potilasvakuutusjärjestelmän piirissä.[6]

Hyvän lävistäjän ammattietiikkaan kuuluu välineiden, korujen ja työalueen puhtaudesta huolehtiminen, eikä tämä koskaan vaaranna lävistettävän terveyttä anatomisesti epäkäytännöllisillä tai vaarallisilla lävistyksillä. Yleensä ammattilävistäjä ei lävistä alle 14-vuotiaita edes vanhempien suostumuksella (poikkeuksena yleensä korvalehdet). Lävistyskoruina käytettävien korujen materiaalivalintoja ohjaa EU:n nikkelidirektiivi[7] Ammattiliikkeissä kuuluu aina selvittää terveydentilan lisäksi myös veren tai syljen välityksellä kulkeutuvat vakavat tartuntataudit, kuten HIV-infektio, hepatiitti tai tuberkuloosi. Tartuntavaaran takia puhtaudesta ja steriilistä työskentelystä pitää huolehtia. Tietyt sairaudet ja lääkitys pitäisi selvittää ennen lävistystä. Sydänvika, diabetes tai muu antibioottisuojaa vaativa sairaus voi vaatia suojalääkityksen lävistystä tehtäessä ja haavan paranemisen aikana. Lävistäjällä olisi hyvä olla ensiaputaitoa yllättävien reaktioiden takia.[8]

Hyvä ammattilävistäjä antaa aina suulliset ja/tai kirjalliset hoito-ohjeet, mutta vastuu jää asiakkaalle. Kaikkien lävistystyyppien pitkäaikaisvaikutuksia ei vielä tunneta. Lävistysten tulehtumiseen vaikuttavat paitsi steriili ja asianmukainen työskentely lävistystä tehtäessä myös alueen verisuonitus, kudoksen paksuus ja paranemiskyky sekä lävistysympäristön puhtaus. Kielilävistyksessä kieli saattaa turvota vaikeuttaen puhetta ja ruokailua, mutta turvotus laskee yleensä 1-2 viikon kuluessa. Hoitamaton tulehdus voi johtaa sairaalahoitoa vaativaksi koko kehon tulehdukseksi. Teoriassa lävistys voi aiheuttaa hermovaurioita, mutta yhtään tällaista tapausta ei ole Suomessa rekisteröity. Epäammattimainen ja kouluttamaton lävistäjä voi vaarantaa lävistettävän terveyden.[8]

Huuli- ja kielikorut saattavat harvoissa tapauksissa aiheuttaa ienvetäytymiä. Hampaita saattaa vihloa ja kiinnityskudoksen heikkeneminen voi aiheuttaa jopa hampaiden irtoamisen, mikä kuitenkin on äärimmäisen harvinaista. Seurauksena voi olla ientulehdusta, hammaskiveä ja hampaiden reikiintymistä. Hyvä suuhygienia on etenkin paranevissa oraalilävistyksissä tärkeää, joten noudata lävistäjän ohjeita aina. Korun pää saattaa irrota syödessä aiheuttaen hampaan lohkeamisen. Nukkuessa koru voi jäädä hampaiden väliin vaurioittaen hammasta. Hampaat siirtyvät helposti, jos koru menee niiden väliin. Tutkimuksen mukaan kahdeksan vuoden kielikorun käyttö aiheutti joka toisella tutkitulla ikenen vetäytymän. Monella oli takahampaissa lohkeamia neljän vuoden kuluttua lävistyksen tekemisestä.[8]

Lävistys esteenä ammatille

Ammatteja, joissa lävistysten pitämistä rajoitetaan yleensä hygieniasyiden vuoksi, ovat muun muassa kemian- sekä ravintola- ja elintarvikealat. Ammatillisen koulutuksen järjestäjä voi vaatia, että lävistykset täytyy peittää tai poistaa asianomaisilla työtunneilla. Rikkoutunut iho voi aiheuttaa infektioriskin siinä tapauksessa, että lävistetty henkilö ei noudata ammattilävistäjän antamia hoito-ohjeita. Myös koulutus lentäjän, lentoemännän tai stuertin ammattiin voi estyä lävistysten vuoksi. Urheilussa korut voivat aiheuttaa vaaratilanteita.[8][9]

Lävistystyyppejä
Nenälävistys.

Madonna-lävistys on ylähuuleen tehtävä lävistys. Se sijoitetaan usein paikkaan, joissa naisilla on ollut tapana pitää kauneuspilkkua. Toisinaan sitä kutsutaan myös nimillä marilyn tai crawford.

Katso myös

Lähteet

Kirjallisuutta
  • Hokkanen, Jouni: Lävistetyt. Helsinki: Like, 2012. ISBN 978-952-01-0754-3.

Aiheesta muualla

 

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.