Valtio-oppi (Snellman)

Valtio-oppi (Läran om staten) on suomalaisen Johan Vilhelm Snellmanin yhteiskuntafilosofinen pääteos, joka julkaistiin alkuaan ruotsinkielisenä vuonna 1842. Teoksessa on 448 sivua.[1]

Snellman kirjoitti teoksen Tukholmassa talven 1841–1842 aikana.[2] Hän oli viettänyt vuodet 1839–1842 Ruotsissa ja Saksassa imien uusia vaikutteita ja julkaisi pääteoksensa Tukholmassa hieman ennen paluutaan Suomeen. Sen pohjana toimi Snellmanin vuonna 1840 julkaisema filosofian oppikirja Rättsläran. Kummankin teoksen lähtökohtana on saksalaisen Friedrich Hegelin filosofia, mutta Valtio-opissa on nähtävissä myös nuorhegeliläisten esittämän kritiikin vaikutus. Vaikutteita Snellman sai myös muilta filosofeilta sekä Ruotsissa käydystä Suomen suuriruhtinaskunnan valtiollista asemaa koskeneesta debatista.[1]

Snellmanin mukaan kansakunnan tärkein yhteiskunnallinen tekijä ja selittäjä on sen sivistyksen taso, ja tärkein voimanlähde sen jäsenten kansallistunne. Kansallishenki ohjaa yksilöt toimimaan kansakunnan ja valtion hyväksi.[3] Snellman määrittelee käsitteet seuraavasti: ”Jos kutsumme kansakuntaa tiettynä ajankohtana luonnehtivaa tiettyä tietoa ja tiettyjä tapoja kansallisuudeksi, niin isänmaallisuus on sitä tahtoa, joka antaa herätteen kansallisuuden kehitykselle ja pitää sitä yllä yleisinhimillisen sivistyksen tiettynä muotona. Kansallishengeksi kutsumme puolestaan isänmaallisuutta ja kansallisuutta yhdessä”.[2][4] Kansallishengen toteuttamisen välineitä ovat kunkin kansan oma kieli, kulttuuri ja lait.[3] Snellmanin mukaan sekä lakien tarkoituksena että yksilöiden pyrkimyksenä on edistää siveellisyyttä, jota toteuttavat kolmella eri tasolla perhe, kansalaisyhteiskunta ja valtio.[2] Hän esittää muun muassa myös, että alempien kansankerrosten koulutuksella ja sivistyksellä voidaan tasoittaa markkinatalouden synnyttämiä varallisuuseroja.[3]

Teos on suomennettu useita kertoja. Ensimmäisen suomennoksen (Valtio-oppi) teki Kaarlo Forsman vuonna 1901 Snellmanin valittujen teosten viidenteen osaan, toisen suomennoksen (Valtio-oppi) Heikki Lehmusto vuonna 1928 Snellmanin koottujen teosten toiseen osaan, kolmannen (Oppi valtiosta) Eero Ojanen vuonna 1982 Snellman: Teokset -sarjaan ja neljännen (Valtio-oppi) Antero Tiusanen vuonna 2005 julkaistuun uusien koottujen teosten viidenteen osaan.[3]