Länsi-Aure

Länsi-Aure on kylä Ylöjärvellä Pirkanmaalla Kuru–Parkano-maantien (seututie 332) varrella. Se kuului ennen Kurun pitäjän Aurejärven kylään, joka oli saanut nimensä kylän keskellä sijaitsevasta Aurejärvestä. Kylä oli jo 1870-luvulla erkaantunut kahteen osaan: Iso- ja Wähä-Aureeseen. Vuoden 1925 lopussa pitäjän rajoja tarkastettiin asukkaiden toiveesta. Järven ja sen alapuolisen vesistön länsipuoli liitettiin Parkanon pitäjään ja samalla Aurejärven kylä jakautui kolmeen osaan: Kurun Itä-Aureeseen, Kurun Länsi-Aureeseen ja Parkanon Aurejärveen.[1] Vuoden 2009 alussa Kurun kunta liitettiin kuntaliitoksella Ylöjärven kaupunkiin.[2]

Multiharjun kävelypolulta Seitsemisen kansallispuistossa

Välimatkat Länsi-Aureen keskustasta
  • Parkano 18 km
  • Kuru 25 km
  • Ylöjärvi 65 km
  • Tampere 77 km

Koulut

Vuonna 1898 Suomessa julkaistiin asetus, jossa maalaiskunnat velvoitettiin jakamaan alueensa koulupiireihin. Kurun Länsi-Aure sai oman koulupiirinsä ja kansakoulunsa vuonna 1909. Peruskoulujärjestelmään siirryttiin 1970-luvulla. Länsi-Aureen koulu oli ensimmäisiä ympäristöasioihin suuntautuneita kouluja Suomessa ja se sai virallisen oikeuden käyttää Ympäristökoulu-nimeä.[3] Vuonna 2001 Länsi-Aureen ympäristökoulu lakkautettiin.[4]

Kaupat ja posti

Länsi-Aureen kylätaajamassa oli parhaimmillaan kaksi kauppaa.[5]

  • Sekatavarakauppa Juho Ahvenlampi, 1909−1914
  • Sekatavarakauppa Oskari Himola, 1914−1921
  • Sekatavarakauppa Oskari Anderson, liike Ahvenlammilla, 1924 − 1930-luku, lopetti kaupankäynnin ryhdyttyään metsänvartijaksi
  • Sekatavarakauppa Heikki Marjamaa (ent. Remsujev, synt. Vuokkiniemi), 1919 − 1940-luku
  • Sekatavarakauppa Veikko Marjamaa, 1940−1950-luvuilla
  • Sekatavarakauppa Emma Korpela, 1955−1956
  • Sekatavarakauppa Tmi Korpela, 1956 − 1980-luku
  • Sekatavarakauppa Vilho Juvela, 1954−1988
  • Länsi-Aureen kyläkauppa L. Salonen, 1996−2006.

Postinumero on 34530 ja postitoimipaikka Länsi-Aure.

Kahvila, lounaspaikka
  • Auretar[6]
  • Kahvila-Ravintola Kettis[7]

Kansallispuisto

Seitsemisen kansallispuisto on luonnonsuojelualue Ylöjärven Länsi-Aureessa ja Ikaalisten rajamailla. Siellä on merkittyjä reittejä ja luontopolkuja. Seitsemisen luontokeskus tarjoaa majoitusta kansallispuiston ulkoilu- ja retkeilymaastojen välittömässä läheisyydessä. Seitsemisen kansallispuisto on perustettu vuonna 1982 ja sitä hoitaa Metsähallitus.[8]

Tanssilava

Pienviljelijäyhdistys omistaa Länsi-Aureen tanssilavan, missä pidettiin kesäisin lavatansseja 1960- ja 1970-luvuilla. Tansseja tahditti sunnuntaisin elävä orkesteri, ja keskiviikkoisin järjestettiin levytansseja.

Kyläyhdistyksiä

Aurejärven kalastuskunta

Aurejärven kalastuskunta on metsähallituksen ja osakaskuntien muodostama kalastuslupa-alue. Aurejärven ja Äijälän kalastuskunnat pyrkivät hoitamaan Aurejärven vedenlaatua, pitämään kalakannan elinvoimaisena ja suorittavat kalastuksenvalvontaa. Osakaskunta sijaitsee Ylöjärven Kurun Itä-Aureessa ja se kuuluu Parkanon kalastusalueeseen. Esimerkiksi kalastuksenvalvontaa suoritetaan kalastusalueen valtuuttamana koko Aurejärven alueella.

Länsikurun metsästäjät

Seuran metsästysmaja sijaitsee Aurejärven rannalla.

Pohjois-Kuru

Pohjois-Kuruun kuuluu viisi kylää: Itä-Aure, Länsi-Aure, Riuttanen, Luode ja Kallionkylä. Se toimii kylien yhteisenä ja aktiivisena kyläyhdistyksenä, joka on järjestänyt historiansa aikana paljon erilaista toimintaa kyläläisten, kesäasukkaiden ja muidenkin vieraiden iloksi.

Yhteinen Aurejärvemme

Aurejärvi on ollut yksi Etelä-Suomen puhtaimpia vesistöjä. Sen ekologisen tilan ja valuma-alueen kuormituksen selvitys vuonna 2018 osoitti, että nykyisellä kuormituksella Aurejärvi on hitaasti rehevöitymässä. Vesistön pitäminen puhtaana vaatii toimenpiteitä [9]. Aurejärvi kuuluu Kokemäenjoen päävesistöön. Se sijaitsee Parkanon Aurejärven ja Ylöjärven Itä-Aureen ja Länsi-Aureen (Pohjois-Kurun) kylien välissä. Pituutta sillä on vajaa 14 kilometriä, levein kohta vajaa neljä kilometriä, syvin kohta vajaa 40 metriä ja keskisyvyys seitsemän metriä. Järven pohjoisosa kuuluu Natura 2000 -alueisiin. Jotta Aurejärven vesistö pysyisi puhtaana myös tuleville sukupolville, vuonna 2016 järven ranta-asukkaat ja rantakiinteistöjen omistajat perustivat Yhteinen Aurejärvemme -yhdistyksen, joka toimii Aurejärven edunvalvojana.

Lähteet
  1. Heikkilä, Marjo: Aurejärven kylä natisee liitoksissaan[vanhentunut linkki], Tampereen yliopiston julkaisuarkisto, 2001, viitattu 5.4.2019
  2. Kurun kunta liittyy Ylöjärveen. Kaleva, 23.8.2007. STT.
  3. Länsi-Aureen koulussa. Kurun lehti, 8.11.2018.
  4. LeenaPöntynen,Kouluverkkoselvitys 2014; 17.4.2014
  5. Erkki Laitinen: Kurun historia 1919 - 1985. , Jyväskylä 1992.
  6. Vilma Kaura; Ylöjärven uutiset, Auretar pursuaa aitoa kurulaista, julkaistu 4.10.2016
  7. Minna Lautamäki: Tuula Peltonen johtaa Sisä-Suomen puistoaluetta. Ylä-Satakunta, 7.1.2020.
  8. Metsähallitus: Kansallispuisto Seitseminen julkaisut.metsa.fi. Huhtikuu 2018.
  9. DI Jami Aho: Järven ekologinen tila Aurejärven ekologisen tilan selvitys sekä valuma-alueen kuormitusselvitys ja kunnostussuunnitelman laatiminen. 19.5.2018. Yhteinen Aurejärvemme ry..

    Aiheesta muualla

    Aineslahden matkailutila
    Aurejärven kalastuskunta
    Auretar
    Aurex
    Länsi-Aureen lava
    Länsikurun metsästäjät (Arkistoitu – Internet Archive)
    Oravanmarja
    Pohjoiskuru
    Samtek Oy
    Seitseminen[vanhentunut linkki]

    Seitsemisen luontokeskus, Kahvila-Ravintola Kettis (Arkistoitu – Internet Archive)
    Seitsemisen kansallispuistossa yhteistyötahojen tarjoamia palveluja
    Yhteinen Aurejärvemme ry
    Ylöjärven kyläkartta (Arkistoitu – Internet Archive)
    Ylöjärvi (Arkistoitu – Internet Archive)

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.