Lännen Tractors

Lännen Tractors Oy on loimaalainen maarakennuskoneita valmistava yritys[1]. Se työllistää noin 150 henkilöä Suomessa ja Ruotsissa.lähde?

Lännen Tractors Oy
Tunnuslause Lännen- luo mahdollisuuksia
Yritysmuoto Osakeyhtiö
Perustettu 2004
Toimitusjohtaja Timo Huttunen
Kotipaikka Suomi Loimaa, Suomi
Toimiala Konepajateollisuus
Tuotteet Maanrakennuskoneet
Henkilöstö n. 150
Kotisivu www.lannen.com

Tuotteet

Lännen ratatöihin erikoisvarusteltu monitoimikone.
Lundberg-monitoimikone töissä Kouvolan henkilöratapihalla.
Watermaster-imuruoppaaja.

Yritys suunnittelee, valmistaa ja markkinoi itse Lännen-monitoimikoneita ja Watermaster-imuruoppaajia sekä Ruotsissa Skellefteåssa saman yhtiön omistamalla tehtaalla valmistettuja Lundberg-kiinteistönhoitokoneita. Lisäksi yhtiö markkinoi Suomessa ruotsalaista Ljungby-pyöräkuormaajaa. Tehtaalla valmistetaan vuosittain 100–150 Lännen-monitoimikonetta ja 20–30 Watermaster-vesirakennuskonetta.[1]

Historia

Lännen-tiehöylä Jyväskylässä
Lännen-kaivinkone Jyväskylässä

Lännen Tractors Oy:n juuret ulottuvat yli 50 vuoden päähän vuoteen 1959, kun teollisuusneuvos Teuvo Syvänen perusti Loimaalle James-maanrakennuskoneita valmistavan yrityksen.[2]

Kun nykyisen Apetit Oyj:n edeltäjä Länsi-Suomen Sokeri Oy ei voinut pitää sokerijuurikkaiden kausiluontoisen viljelyksen vuoksi Säkylän tehdastaan toiminnassa ympäri vuoden, yhtiö osti toimintansa tueksi vuonna 1958 Korpivaara Oy:ltä konepajan ja sen mukana hydraulisten Hydro-Master-traktorikaivureiden valmistusoikeuden. Työstökoneet, itse tuote ja pääosa henkilökunnastakin siirtyi kaupan myötä Helsingistä Säkylään. Samoihin aikoihin suurimittainen metsien ja soiden ojittamishanke Mera-ohjelma oli tulossa toteuttamisvaiheeseen, ja kaivureille löytyi kysyntää.

Hydro-Masterin rinnalle esiteltiin vuonna 1963 ensimmäinen tehtaan itse kehittämä malli, Lännen Ukko-Mestari. Muutamassa vuodessa Lännen valtasi puolet Suomen traktorikaivurimarkkinoista. Suurin kilpailija oli Puolustuslaitoksen Vammaskosken Tehtaan Vammas Kersantti. Ukko-Mestarin eri versioita (2T, 3T, 4T, UM 352, UM 355 jne.) valmistettiin parhaimmillaan noin 200 kappaletta vuodessa. 1960-luvun lopulla Ukko-Mestari varustettiin ensimmäisen kerran yhtiön itse valmistamalla etukuormaajalla.

Ensimmäisen Lännen-merkkinen pyöräalustainen kaivinkoneen prototyyppi valmistui vuonna 1970, ja tela-alustainen kaivinkone saatiin sarjatuotantoon 1972. Ensimmäinen kokonaan komponenttirakenteinen kaivurikuormaaja valmistui Lännessä vuonna 1982.

Vuonna 1985 Lännen Tehtaat osti loimaalaisen T. Syväsen Konepaja Ky:n, joka oli valmistanut James-kaivurikuormaajia. Lännen jatkoi koneiden valmistusta James-tuotemerkillä muutaman vuoden. 1980-luvulla Lännen hankki itselleen myös Lokomon tiehöylien ja kaivinkoneiden sekä turkulaisen Auran Rautateollisuus Oy:n Ara-kaivinkoneiden valmistuksen. 1990-luvun alussa Lännen osti Vammaskosken Tehtaalta Vammas-kaivureiden tuotannon, ja tämän yhteydessä tehtiin päätös, että Lännen keskittyy pelkästään kaivureihin ja Vammas tiehöyliin.

Viimeiset pelkästään metsäojitukseen suunnitellut vastapainokaivurit olivat Lännen S10 ja sen edelleen kehitetty versio S30, jonka valmistus loppui 1980-luvun lopussa. Sen jälkeen yhtiö keskittyi pelkästään taajamakäyttöön tarkoitettuihin koneisiin, joista kaivinkoneetkin poistuivat 1990-luvulla valikoimasta.

Lännen Tehtaiden konepaja eriytettiin 1990-luvun alussa omaksi yhtiökseen nimeltään Lännen Engineering. Vuonna 2004 Lännen Tehtaat myi yhtiön liiketoiminnan Lännen Tractors -nimiselle yhtiölle, jossa se ei itse ole osakkaana. Sokeritehtaiden kylkiäiseksi hankittu konepaja on nykyisin ainoa kaivurivalmistaja Suomessa.

Lähteet

  1. Lännen Tractors Oy - Uusi vaihtokonekeskus kerää vaihdokkeja Loimaalle (Konepörssi 4.3.2010.) Viitattu 22.6.2013.
  2. Tuomas Möttönen: Teollisuusneuvos Teuvo Syvänen (1926–1986). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 30.11.2012. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 11.11.2014.

    Kirjallisuutta

    • Käyhkö, Arttu: Maanrakennuskoneita Suomessa. Alfamer / Tarusto Oy, 2015. ISBN 978-952-472-234-6

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.