Lähijuna

Sm5-lähijuna Lentoasemalla toukokuussa 2016.

Lähijunaliikennettä liikennöidään Suomessa neljällä alueella:

• Helsingin seudun lähijunaliikennettä liikennöidään rataosilla:
  • Helsinki–Pasila–Huopalahti–Leppävaara–Kirkkonummi–Siuntio
  • Helsinki–Pasila–(Myyrmäki)-Lentoasema
  • Helsinki-Pasila–(Tikkurila)–Lentoasema
  • Helsinki–Pasila–Tikkurila–Kerava–Riihimäki
  • Helsinki–Pasila–Tikkurila–Kerava–Lahti
  • Helsinki–Pasila–Tikkurila–Kerava–Lahti–Kouvola (edellisen jatkeena)
  • Helsinki–Pasila–Tikkurila–Riihimäki–Hämeenlinna–Tampere

• Tampereen seudun lähijunaliikennettä liikennöidään rataosilla:
  • Nokia–Tesoma–Tampere–Lempäälä–Toijala
  • Tampere–Lempäälä–Toijala–Hämeenlinna–Riihimäki–Helsinki

• Riihimäen ja Lahden seudun lähijunaliikennettä liikennöidään rataosilla:
  • Riihimäki–Lahti

• Kymenlaakson seudun lähijunaliikennettä liikennöidään rataosilla:
  • Kotka–Kouvola–Lahti–Helsinki

Lähiliikenteen edeltäjänä toimivat höyry- ja dieselkalustolla liikennöidyt paikallisjunat vuodesta 1886, jolloin liikenne alkoi neljällä junaparilla Helsinki–Järvenpää-reitillä.

1960-luvun puolessavälissä Valtionrautatiet teki periaateratkaisun, jonka mukaan paikallisjunaliikenne lukuun ottamatta pääkaupunkiseudun lähiliikennettä oli kannattamatonta ja tulisi pääosin lakkauttaa. Lähijunaliikennettä alettiin karsia. Lakkautukset kohtasivat kovaa kritiikkiä, minkä seurauksena vuonna 1973 päätettiin, että VR sai valtion tukea kannattamattoman paikallisliikenteen ylläpitoon. Lopulta lähiliikenne lakkautettiin muualta kuin Helsingin seudulta.

Varsinaisesti lähiliikenne-termin käyttö alkoi vuonna 1969 sähköjunaliikenteen alkaessa. Vuoden 1975 reittikaaviossa otsikkona on ”Rautateiden lähiliikenne”.[1]

1960-luvun lopulla tehtiin myös päätökset pääkaupunkiseudun lähiliikenteen kehittämisestä Saksan S-Bahn-järjestelmien, Espanjan Cercaníasin (Barcelonassa Rodalies), Kööpenhaminan S-togin ja Tukholman Pendeltåg-järjestelmän kaltaiseksi nopean kaupunkiliikenteen sähköradaksi. Ensimmäinen modernisoitu ja sähköistetty rataosuus, Helsinki–Kirkkonummi, valmistui vuonna 1969.

1980-luvun jälkeen Helsingin seudun lähiliikenne pysyi maan ainoana lähijunajärjestelmänä kesäkuuhun 2017, jolloin Riihimäen ja Lahden välinen lähiliikenne aloitettiin ja junat saivat oman linjatunnuksen[2]. Tampereen seudulla lähiliikenne alkoi joulukuussa 2019[3]. Lahden ja Kotkan välinen taajamajunaliikenne muuttui lähijunaliikenteeksi tammikuussa 2022.[4]

Turun kaupunkiseudulla on useaan otteeseen vaadittu paikallisjunaliikenteen palauttamista eri rataosille. Liikenteen palauttamista on esitetty ainakin reiteille Uusikaupunki–Turku–Tampere.[5][6] Yksityisomisteinen Suomen Lähijunat -yhtiö on aloittamassa Turun seudun lähijunaliikennettä vuonna 2024.[7] Oulun seudulla lähijunaliikennettä on ehdotettu reitille Liminka–Oulu–Ii.[8] Lisäksi ainakin Kuopiossa lähijunaliikennettä on esitetty.[9]

Lähijunien vaihtoehdoksi on esitetty duoraitiovaunuja. Kuopio aloitti vuonna 2019 selvityksen duoraitiovaunujen suunnittelusta Pohjois-Savon alueella.[10]

• VR: Lähijunaliikenteen kartta