Lähi-Tapiola

LähiVakuutuksen ja Tapiolan juuret ulottuvat 1700- ja 1800-luvuille. Lähivakuutuksen historia alkaa vuodesta 1770, jolloin kuningas Aadolf Fredrik sääti lain pitäjien paloapuyhdistysten perustamisesta. Tapiolan juurina taas pidetään vuotta 1857, jolloin Paloapuyhtiö perustettiin.[10] Tapiolan suorista edeltäjäyhtiöistä Pohja perustettiin vuonna 1909 ja Aura vuonna 1917. Vuonna 1933 säädetyn lain keskinäisistä vahinkovakuutusyhdistyksistä jälkeen paikallisia Lähivakuutusyhdistyksiä alkoi syntyä ympäri maata.[10]

Pääartikkelit: Tapiola-ryhmä ja Lähivakuutus

Tapiola syntyi Tapion nimipäivänä 18. kesäkuuta 1982, kun Aura ja Pohja yhdistyivät.[10] Vuonna 1983 Lähivakuutusyhdistyksistä koostuneen ryhmän yhteiseksi markkinointinimeksi tuli Lähivakuutus, jota käytettiin sekä valtakunnallisesti että paikallisesti.[10]

2000-luvulla Tapiola päätti laajentaa toimintaansa finanssipalveluihin. Ensin perustettiin Tapiola Omaisuudenhoito Oy ja Tapiola-rahastoyhtiö Oy, jotka yhdistyivät myöhemmin Tapiola Varainhoito Oy:ksi. Tapiola Pankki Oy aloitti toimintansa vuonna 2004.[10]

Vuonna 2011 jo aiemmin esillä olleet tunnustelut Lähivakuutuksen ja Tapiolan fuusiosta avattiin ja aiesopimus fuusiosta allekirjoitettiin 23. joulukuuta. Helmikuussa 2012 Tapiola ja Lähivakuutus ilmoittivat yhdistyvänsä. Yhtiöiden hallintoneuvostot allekirjoittivat LähiTapiolan perustamissopimuksen ja toukokuussa yhtiökokoukset hyväksyivät fuusion. Kesäkuussa kerrottiin, että uuden yhtiön markkinointinimeksi tulee LähiTapiola.[6]

LähiTapiolan toimistorakennus Espoon Tapiolassa.

LähiTapiola-ryhmä aloitti virallisesti toimintansa vuonna 2013.[6] LähiTapiolan pääjohtajana aloitti Erkki Moisander.[11] Fuusio oli Suomen taloushistorian suurimpia ja joidenkin mielestä myös vaikeimpia, sillä yritysten kulttuurit olivat hyvin erilaisia. Tapiola-ryhmä oli keskitetysti johdettu, asiantuntijavaltainen yritys, jossa silloinen pääjohtaja Asmo Kalpala käytti suurta valtaa. Yrityskulttuuri kuvailtiin kohteliaaksi ja akateemisia keskusteluja sisältäväksi.

Lähivakuutusta taas johdettiin hajautetulla mallilla, jossa valtaa käyttivät maakuntien itsenäiset vakuutusyhdistykset, jotka toimivat ketterästi ja yrittäjämäisesti. Moisanderin johtamassa yrityksessä harrastettiin suorapuheisuutta. Yhtiöitä oli yritetty fuusioda useita kertoja vuosien varrella ja kumpikin yritys oli yrittänyt turhaan yhdistyä Fennian kanssa. Yhtiöt pelkäsivät alan muuttuvan pankkivetoiseksi, sillä niiden kilpailija OP Ryhmä tarjosi pankkiasiakkailleen bonuksia, joita saattoi käyttää vakuutusmaksuihin. Fuusio toi kilpailuetua kovenevassa kilpailussa. LähiTapiolan synnystä vastasivat Kalpala, Moisander ja Lähivakuutuksen hallituksen puheenjohtaja Ralf Wikström. Neuvotteluissa Lähivakuutuksen asema oli hyvä, sillä se ei tarvinnut fuusiota niin paljon kuin markkinaosuuttaan menettänyt Tapiola. Kalpalaa motivoi halu saavuttaa fuusio ennen eläkkeelle jäämistään. Lähivakuutuksen hallitus halusi säilyttää fuusiossa alueyhdistysten itsenäisyyden.

Käytännössä fuusio oli tasa-arvoinen, mutta muutosvastarintaa oli paljon.[12] LähiTapiola oli Suomen suurimpia vahinkovakuuttajia ja sen markkinaosuus oli 25,6 %.[13] LähiTapiola-henkiyhtiö oli neljänneksi suurin henkivakuuttaja 7,9 % osuudellaan.[14]

Kesäkuussa Tapiola Pankki vaihtoi nimensä LähiTapiola Pankiksi.[15] Tapiola Pankki ja S-Pankki ilmoittivat 6.6.2013 fuusiosta osana suurempaa yhteistyökokonaisuutta S-ryhmän ja LähiTapiola-ryhmän välillä. S-ryhmä omisti uudesta pankista 75 % ja LähiTapiola 25 %.[16] Moisander onnistui synnyttämään yhteisen yrityskulttuurin muun muassa huomioimalla kaikkia tasa-arvoisesti, vuorovaikutuksen ja keskustelujen kautta. Lähitapiolalaiset omaksuivat Lähivakuutuksen taseeseen ja tuloslaskelmaan perustuvan johtamisen, joka toi yhtiöön kannattavuus- ja kustannustietoisuutta. Tapiolasta taas saatiin paljon uutta liiketoimintaa: henkivakuuttamista, pankkitoimintaa, jälleenvakuuttamista ja kansainvälisyyttä. Arvostuksen ja ymmärryksen kulttuurin syntymiseen vaikutti se, että tajuttiin osapuolten vahvuudet.[12]

Vuonna 2014 LähiTapiolassa aloitettiin strategiatyö, jossa oli mukana laaja ja keskusteleva johtajisto.[12] LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö yhdistyi vuoden 2014 alusta lähtien Eläke-Fennian kanssa. Uuden työeläkeyhtiön nimeksi Elo.[17] Toukokuussa S-Pankki ja LähiTapiola Pankki yhdistyivät uudeksi S-Pankiksi.[18]

Vuonna 2016 LähiTapiola oli Suomen toiseksi suurin vahinkovakuuttaja 1,1 miljardin euron maksutulolla, josta henkivakuutusyhtiön osuus oli noin 422 miljoonaa euroa. Yhtiöllä oli 1,6 miljoonaa omistaja-asiakasta. LähiTapiolan hallinnoimien asiakasvarojen arvo oli 9,7 miljardia euroa ja sen yhteistyökumppaneina toimivat S-Pankki, Elo ja Pihlajalinna. LähiTapiola työllisti noin 3400 henkilöä.[19]

Tammikuussa 2017 LähiTapiola kertoi uudistavansa strategiaansa pienentämällä rooliaan vakuutusyhtiönä ja tekemällä elämänturvasta toimintansa ytimen. Elämänturvalla tarkoitetaan turvallisuuden, talouden ja terveyden palveluja, esimerkiksi vahinko- ja henkivakuutus, varainhoito ja terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät palvelut.[20][19] Tavoitteena on olla entistä ennakoivampi, mistä on hyötyä sekä yhtiölle että omistaja-asiakkaille.[21] Kesäkuussa LähiTapiola ja terveysyhtiö Mehiläinen kertoivat aloittavansa strategisen yhteistyön.[22]

Toukokuussa 2018 LähiTapiola nosti omistusosuutensa Mehiläisestä yhdeksästä prosentista 20 prosenttiin.[23] Lokakuussa yhtiö kertoi ensimmäisiä tuloksia Mehiläisen tuottaman terveyspalvelun hoitoketjuista. Mallissa asiakkaita hoitavat etähoitajat ja -lääkärit, jotka antavat tarvittaessa reseptejä tai lähetteitä. Alle 500 euron hoitoketjuissa etälääkärin käyttö tuotti 56 prosentin säästön. Yhtiö kertoi myös kokeilleensa työtapaturmiin liittyvissä hoitoketjuissa muutosta, jolla ihmisiä kannustettiin palaamaan töihin osittain työkykyisinä. Lupaavien kokemusten myötä LähiTapiola päätti ottaa mallin yleiseen käyttöön. Yhtiö hoiti vuosittain noin 50 000 työtapaturmaa.[24]

Moisanderin jäätyä eläkkeelle vuoden 2019 lopussa hänen seuraajakseen valittiin Juha Koponen, joka aloitti pääjohtajana vuonna 2020.[25][26]

Elokuussa 2020 LähiTapiola kertoi nostavansa omistusosuutensa varainhoitoyritys Seligson & Co:sta 40 prosentista sataan prosenttiin.[27]

Tammikuussa 2021 aloitti toimintansa uusi alueyhtiö LähiTapiola Länsi-Suomi, joka syntyi Lännen ja Satakunnan LähiTapioloiden yhdistymisestä.[28] Kesäkuussa kerrottiin, että LähiTapiola ja Elo myyvät osuutensa S-Pankista SOK:lle ja S-ryhmän alueosuuskaupoille.[29] Samalla S-Pankin omistaman FIM-yhtiön hallinnoimat 28 LähiTapiola-rahastoa päätettiin siirtää Seligson & Co -rahastoyhtiölle vuoden loppuun mennessä. Rahastopääoman arvo oli noin neljä miljardia euroa, entuudestaan Seligson & Co -yhtiön hallinnoimien rahastojen arvo oli ollut noin kolme miljardia euroa. Siirto teki LähiTapiolasta yhden Suomen suurimmista rahastoyhtiöistä.[7]

Keväällä 2022 LähiTapiolalla oli 19 alueyhtiötä:[31]