Kyrmysepikkä

Kyrmysepikkä on 4–9 millimetrin mittainen. Sen yläpuoli on musta ja kiiltävä. Etuselkä on suuri ja muodoltaan kupera. Tuntosarvet ovat sahalaitaiset ja litteät. Kyrmysepikän nilkat ovat hennot.[2]

Kyrmysepikän levinneisyysalue kattaa linjan Suomi-Baltia-Ukraina itäpuolisen alueen aina Tyynenmeren rannalle saakka. Japanissa elää toinen lähisukuinen vielä kuvaamaton laji.[3] Suomessa kyrmysepikkä on levinnyt laajalle alueelle maan etelä- ja keskiosissa,[2] ja se luokitellaan maassa elinvoimaiseksi.[4] Kyrmysepikän toukat kehittyvät kovassa, kosteassa tai hieman kuivemmassa puussa, erityisesti onttojen runkojen sisäseinillä tai katkenneiden oksien puuhun jääneessä kohdassa.[2]

Vasta aivan hiljan havaittiin, että Euroopassa esiintyy kaksi Eucnemis-suvun lajia. Suomessa elää vain itäinen kyrmysepikkä, kun taas Länsi-Euroopassa Englannista ja Pyreneiden vuoristosta Ruotsiin ja Ukrainaan esiintyvä laji on nimeltään huppusepikkä (Eucnemis capucinus)[3]. Sen luultiin ennen esiintyvän myös Suomessa ja näin kaikki hiljan julkaistun suomenkielisen kirjan Suomea koskevat viitteet käsittelevät kyrmysepikkää, mutta muuta Skandinaviaa ja Eurooppaa käsittelevät viitteet koskevat huppusepikkää.[2] Varhemman erheen vuoksi huppusepikän tieteellinen lajinimi on usein esitetty virheellisessä muodossa capucina.[3]