Kynureninaasi
Kynureninaasi eli kynureniinihydrolaasi on entsyymi, joka katalysoi kynureniinin tai 3-hydroksikynureniinin hydrolyysiä antraniilihapoksi tai 3-hydroksiantraniilihapoksi ja L-alaniiniksi. Entsyymi on aktiivinen erityisesti maksassa, keuhkoissa sekä aivoissa.[1]
![](../I/Kynureninase2HZP.jpg.webp)
Mekanismi
Katalysoidakseen reaktiota kynureninaasi tarvitsee koentsyymikseen pyridoksaalifosfaatin. Substraattina oleva kynureniini muodostaa pyridoksaalifosfaatin kanssa aldimiinivälituotteen, joka tautomerisoituu. Tautomerisoitumista seuraa muutaman välivaiheen jälkeen tapahtuu retro-Claisen-reaktio, jossa antraniilihappo vapautuu. Tällöin syntynyt enamiini protonoituu ja tautomerisoituu muodostaen alaniinia.[2]
![](../I/Kynureninase_reaction.png.webp)
Olosuhteet ja inhibiittorit
Ihmisen kynureninaasi toimii parhaiten hieman eri olosuhteissa eliöstä riippuen. Entsyymille sopiva pH-alue on 7–8,5. Ihmisen kynureninaasi toimii parhaiten ruumiinlämmön ollessa 37 °C ja pH:n ollessa neutraali. Kynureninaasia inhibitoivat monet D- ja L-aminohapot, jotka ovat kilpailevia inhibiittoreita eli sitoutuvat entsyymiin kynureninaasin sijaan. Lisäksi entsyymin toimintaa haittaavat muun muassa elohopea(II)kloridi ja kaliumsyanidi.[3]
Hydroksikynureninuria
Hydroksikynureninuria on harvinainen sairaus, joka johtuu kynureninaasientsyymin puutostilasta. Siinä virtsaan erittyy poikkeuksellisen suuria määriä kynureniinia ja 3-hydroksikynureniinia. Tilassa niasiinin tuotanto heikkenee ja siihen voi liittyä myös jälkeenjääneisyyttä psykomotoristen toimintojen kehittymisessä.[4]
Lähteet
- B.L. Goodwin: Handbook of biotransformations of aromatic compounds, s. 123. CRC Press, 2004. ISBN 9780415271769. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 5.4.2010). (englanniksi)
- Richard B. Silverman: The organic chemistry of emzyme-catalysed reactions, s. 474. Academic Press, 2002. ISBN 978-0-12-643731-7. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 5.4.2010). (englanniksi)
- EC 3.7.1.3 - kynureninase Brenda. Viitattu 5.4.2010. (englanniksi)
- Kynureninase UniProt. Viitattu 5.4.2010. (englanniksi)