Kynsivesi–Leivonvesi

Kynsivesi–Leivonvesi on 30,7 kilometriä pitkä, 8,0 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 5 413 hehtaaria eli 54,1 neliökilometriä. Järvi on J-kirjaimen muotoinen ja sen levein kohta on siksi vain 5,4 kilometriä Etelä-Pilkanselän kohdalla. Kyseinen järvenselkä on järven suurin selkä. Siitä työntyy pohjoiseen usean kilometrin pituinen Pilkanselkä, jonka puolivälissä sijaitsee sen kapein kohta kapeaselkä. Pilkanselkä päättyy Viitaniemen ja Saksalansaaren kapeikkoihin. Niiden takana aukeaa vielä 7 kilometriä pitkä Salonselkä. Järven eteläpäässä sijaitsee Paanalansaari, joka lähes sulkee järven eteläosan erilleen sen pohjoisosasta. Saaren itäpuolella virtaa 300 metriä leveä ja varsin syvä Paanalansalmi. Saaren länsipuolella on Kaivannon kanava, joka on vuorostaan hyvin matala ja kapea. Saaren eteläpuolella sijaitsee muodoltaan rikkoinainen Ytinselkä, jonka eteläosan Salonniemi jakaa kahdeksi lahdeksi, Kelolahdeksi ja Kynsilahdeksi. Paanalansaaren lounaispuolella sijaitsee matala Pastinvirta, jonka luoteispuolelle aukeaa seitsemän kilometriä pitkä Leivonvesi. Täällä sijaitsee Simunankoski, jonka kautta vedet laskevat Kuusveteen.[1][2]

Järvellä on kartan mukaan 112 saarta. Suurin niistä on selvästi Paanalansaari, joka on 5,1 kilometriä pitkä ja 3,2 kilometriä leveä. Suuria saaria ovat myös pohjoispäässä sijaitsevat Saksalansaari ja Ohensaari, ja keskiosien Mäntysaari ja Tuomarinsaari. Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuudeksi on määritetty 375,6 miljoonaa kuutiometriä eli 0,3756 kuutiokilometriä, ja sen keskisyvyydeksi on saatu 6,9 metriä. Järvenpohja on varsin epätasainen. Sen syvänteet ovat usein järven pituussuunnan suuntaisia. Saksalansaaren länsipuolella sijaitsee yli 20 metriä syvä syvännejakso. Sen syvin kohta yltää 25 metrin syvyyteen. Viitaniemen suojaan jäävä Voipiolahti jatkuu järvenselälle syventyvänä syvänteenä, joka on kuusi kilometriä pitkä. Siinä on pitkiä yli 20 metrin syvyisiä osuuksia. Ohensaaren kohdalla on 43 metriä syvää ja Kapeaselällä sijaitsee 48 metriä syvä syvin kohta [4]. Syvännejakson ylittää poikittain toinen, jonka päissä on syvänteet. Vyölahdessa on 26 metriä syvää ja Havulahden edustalla 39 metriä syvää. Paanalansaaren luoteispuolella Kaivannonvuoren alla on 42 metriä syvää, mutta Paanalansalmessa on vain 17 metriä syvää.[1][2]

Järven rantaviivan pituus on 188,1 kilometriä. Järven rantojen lähellä sijaitsee muutama kylä. Salonselän länsirannassa sijaitsee Hänniskylä ja Saksalansaaren suojassa itärannassa on pieni Korholan kulmakunta. Etelä-Pilkanselän länsirannassa on Lankamaa ja itärannassa Kynsiveden kulmakunta. Vielä, Leivonveden äärellä, on Simunan kylä. Konneveden ja Hankasalmen kuntaraja kulkee Saksalansaaren ja Viitaniemen välisestä salmesta Pilkanselälle. Sieltä jatkuu Hankasalmen ja Laukaan välinen kuntaraja, joka seuraa järven sen pituussuunnassa.[1][2][5][6]

Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Leppäveden–Kynsiveden alueen (14.3) Kuusveden–Kynsiveden alueella (14.35), jonka Kuusveden lähialueeseen (14.352) järvi kuuluu. Sen läpi virtaa vuolas vesireitti. Vanginvirta laskee Kynsiveden pohjoispäähän tuoden sinne Liesveden alueen (14.36) vesiä. Kuuhankaveden valuma-alueen (14.37) laskujoki Venejoki laskee Paanalansaaren viereen, ja järven eteläpäähän laskee Rusilanjoki, joka tuo sinne Niemisjärven valuma-alueen (14.38) vedet. Näiden valuma-alueiden suuria järviä ovat esimerkiksi Vanginvesi ja Liesvesi (1 399 hehtaaria, ha), Kuuhankavesi (1 837 ha) ja Hankavesi (787 ha), Iso-Kaihlanen (117 ha) ja Niemisjärvi (811 ha).[1][7]

Kuusveden–Kynsiveden alueen (14.35) sisäisiä pienempiä valuma-alueita ovat esimerkiksi Ohenlammen valuma-alue (14.359), jonka laskuoja laskee Ohenlammesta (16 ha) Havulahteen, ja Voipiolammen valuma-alue (14.358), jonka Voipiolammen (4 ha) laskuoja Haarapuro laskee Voipiolahteen. Samaan valuma-alueeseen kuuluu Voipiolampeen laskeva Kieräjärvi (32 ha). Kuusveden lähialue (14.352) on pinta-alaltaan pieni ja sen vedenjakaja seuraa järven muotoja läheltä. Alueeseen mahtuu kuitenkin muutamia pieniä järviä ja lampia. Salonselän pohjukkaan Särkipohjaan laskee puro, jonka varrella sijaitsevat peräkkäin Yläinen (2 ha), Keskinen (3 ha) ja Alinen (2 ha). Vanginvirtaan laskee Lukkarinlammen (3 ha) ja Ahvenlampi (18 ha) yhteinen laskuoja. Kapeaselän eteläpuolella itärannan tuntumassa sijaitsee pieni Saaninlampi (1 ha), jonka laskuoja päätyy Etelälahteen. Lankalampi (14 ha) laskee Lankamaalla Lankalahteen. Järven eteläpäähän laskee Piilunlampi (2 ha) ja Ahveninen (69 ha) omia laskuojiaan myöten. Pieni Kelolampi (3 ha) laskee Kelonlahden suulle ja Mäyrälampi (3 ha) vähän pohjoisemmaksi. Leivonveteen Simunan takaa laskevat Kierälampi (18 ha) ja Rimminlampi (5 ha) yhdessä ja Kalliolampi yksinään. Näiden kaakkoispuolella sijaitsee vielä Hepolampi (2 ha). Leivoveden Niittulahteen tulevat Vimpalampi ja Tervalampi yhdessä. Paanalansaaressa sijaitsee Sammallahteen laskeva Pastinlampi (3 ha).

Järven vedenpinnan korkeus on 87,8 metriä mpy. Se laskee Leivovedestä alkavassa Simunankoskessa Kuusveteen, jonka vedenpinta on 84,8 metriä mpy.[1][7]

• 
  Paanalansaari kuvattuna Paskosaarelta
• 
  Paskosaaren luontoa

• Vanhakartta.fi -sivustolla oleva Kynsiveden kartta