Kynnösjärvi

Järven pinta-ala on 29 hehtaaria ja se on 1,2 kilometriä pitkä ja 750 metriä leveä. Järvi sijaitsee aivan Renkajärven kaakkoispäässä sen jatkeena ja sen erottaa siitä alle 30 metriä leveä kannas. Kannasta pitkin kulkee Myllykylästä lounaaseen johtava tie. Kannaksesta kohoaa 15 metrin korkeuteen Visaniemi, jota Kynnösjärvi kiertää U-kirjaimen muotoisena. Visaniemen pohjoisrantaa kutsutaan Salmenhiekaksi ja kannaksen keskellä olevan aukon vieressä on maatalo nimeltään Salmi. Kynnösjärven lounaisrannassa kohoaa 35 metrin korkeuteen Salmenvuori. Järven rantaviivan pituus on 4,5 kilometriä ja sen rannat ovat osittain soistunutta metsämaata. Rannoille on rakennettu kaksi muutakin maataloa ja niiden lisäksi parikymmentä vapaa-ajan asuntoa. Järvessä on yksi saari sen koillispäässä.[2][1][3]

Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä Vanajan reitin valuma-alueella Hyvikkälänjoen valuma-alueeseen, johon Renkajoen yläosan valuma-alue kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 121,9 metriä mpy., mikä on sama kuin Renkajärvellä. Viereisellä Isosuolla on turvetuotantoa ja se on ojitettu Kynnösjärven rannasta. Suon kuivatusvedet on johdettu Kynnösjärveen ja samoin tekevät Salmenvuoren takaa tulevat kuivatusvedet. Kynnösjärven lasku-uoma on kannaksessa oleva salmi tai oja.[2][1]

Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa järven kohdalla lukee "Kynnyksepärä lahti". Vaikuttaa siltä, että Renkajärven vedenpinta on ollut nykyistä korkeammalla ja että kyseinen kynnys viittaisi kannakseen, joka on ainakin osan ajastaan veden alla. Silloin voidaan ymmärtää nimessä esiintyvää sanaa lahti.[4]

Vuoden 1956 peruskartassa tilanne on toinen. Karttaan on merkitty kannas samanlaisena kuin se on nykykartoissa. Silloin kannaksen ylitti Myllykylästä tuleva tie.[5][6][7]