Kymmenottelu

Kymmenottelun lajit suoritetaan seuraavassa järjestyksessä:[1]

Kenttälajeissa (pois lukien korkeus- ja seiväshyppy) urheilijat voivat käyttää maksimissaan kolme yritystä[2]. Jokaisessa lajissa urheilijat jaetaan eriin oman henkilökohtaisen ennätyksensä mukaan. Kustakin lajista urheilija saa pisteitä tuloksensa mukaan. Suurimman pistemäärän kymmenen lajin jälkeen kerännyt voittaa kilpailun. Tasapisteissä voittaja on se, joka on useammassa lajissa voittanut toisen tasapisteissä olevan kilpailijan. Jos lajivoitotkin ovat tasan, korkein yksittäisessä lajissa saavutettu pistemäärä ratkaisee voiton. Perinteisesti kaikki kilpailijat suorittavat kunniakierroksen viimeisen suoritetun lajin jälkeen.

Antiikin ajan Olympian kisojen kisaohjelmassa oli viisiottelu, pentathlon, joka koostui stadionin (192 m) juoksusta, pituushypystä, kiekonheitosta, keihäänheitosta ja painista. Nykyinen kymmenottelu on pohjoismainen keksintö, jota kokeiltiin ensimmäisen kerran vuonna 1911 Göteborgissa, Ruotsissa, mutta Irlannissa ja Yhdysvalloissa oli järjestetty moniotteluita jo vuosikymmeniä aiemmin. Vuonna 1884 järjestettiin Yhdysvaltain mestaruuskisojen yhteydessä moniottelu, joka käsitti 100 jaardin juoksun, kuulantyönnön, korkeushypyn, 880 jaardin kävelyn, moukarinheiton, seiväshypyn, 120 jaardin aitajuoksun, 56 paunan painonheiton, pituushypyn ja mailin (1609 m) juoksun. Kaikki lajit käytiin läpi yhdessä päivässä. Amerikkalainen kymmenottelu oli kisaohjelmassa 1904 järjestetyissä olympiakisoissa St. Louisissa. Nykyaikainen kymmenottelu oli ensimmäisen kerran kisaohjelmassa 1912 järjestetyissä Tukholman olympialaisissa.

Lajin historian menestynein maa on Yhdysvallat.[2]

Pääartikkeli: Kymmenottelu olympialaisissa

Kymmenottelu on ollut olympialaisten lajivalikoimassa vuodesta 1912. Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuissa se on ollut mukana alusta asti eli vuodesta 1983. Menestynein maa kymmenottelun arvokisoissa on ollut Yhdysvallat.[3][4][5]

Kymmenottelun miesten maailmanennätys on ranskalaisen Kevin Mayerin 15.–16. syyskuuta 2018 ottelema 9 126 pistettä ja naisten maailmanennätys on liettualaisen Austra Skujytėn 14.–15. huhtikuuta 2005 ottelema 8 358 pistettä.[6]

Kymmenottelija on keskimäärin huipulla 27-vuotiaana. Vuoden 2004 olympialaisissa keskimääräinen kymmenottelija oli 191 cm pitkä ja painoi 86,3 kg. Kymmenottelijan ominaisuuksista tärkeimmät ovat juoksunopeus ja räjähtävä voimantuottokyky. Tärkein ominaisuus kymmenottelijalla on juoksunopeus, joka on tärkeää harjoittelussakin.[2]

Perinteisesti on ajateltu, että kymmenottelijoita on neljää eri tyyppiä eli juoksu- ja hyppytyyppi, juoksu- ja heittotyyppi, hyppy- ja heittotyyppi sekä yleistyyppi. Tyyppi tarkoittaa tässä sitä, mistä lajeista ottelija saa eniten pisteitä. Ottelijat myös jakautuvat ensimmäisen ja toisen päivän ottelijoihin eli niihin, joille ensimmäinen päivä on vahvempi kuin toinen ja päinvastoin. Tämä johtuu siitä, että kumpanakin päivänä tarvitaan erilaisia ominaisuuksia. Ensimmäisenä päivänä nopeutta ja räjähtävää voimaa, toisena päivänä tekniikkaa. Nykyään parhaita pisteitä antavat pikajuoksu- ja hyppylajit, joten suurin osa nykyisten ottelijoiden vahvuuksista suuntautuu näihin lajeihin. Esimerkiksi Ashton Eaton on selkeä juoksu- ja hyppytyyppi, joka maailmanennätyssarjassaan sai vähän yli 75 % pisteistään juoksu- ja hyppylajeista.[2]