Viipurin läänin itäinen vaalipiiri
Viipurin läänin itäinen vaalipiiri oli Suomen eduskuntavaalien vaalipiiri, joka käsitti Viipurin läänin itäisen osan eli osan Karjalan kannasta ja Laatokan Karjalan. Nyky-Suomen alueen nykyisistä kunnista siihen kuuluivat ainoastaan Kymen läänin/Etelä-Suomen läänin koillisimmat kunnat Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi ja Parikkala. Simpele oli liitetty Rautjärveen 1973, Saari ja Uukuniemi Parikkalaan 2005 ja Joutseno Lappeenrantaan 2009. Karjalan siirtoväki äänesti oman kotiseutunsa ehdokkaita entiseen asuinpaikaansa perustuvassa vaalipiirissä vielä vuosien 1945 ja 1948 eduskuntavaaleissa. Viipurin lääni kuitenkin korvattiin nimessä ja vaalipiiristä tuli Kymen läänin itäinen vaalipiiri. Vuoden 1948 eduskuntavaalissa Kymen läänin vaalipiirit yhdistettiin yhdeksi vaalipiiriksi.
| Viipurin läänin itäinen vaalipiiri | |
|---|---|
|
|
|
| Käytössä | 1907–1948 |
| Kansanedustajia | 17–18 |
Kunnista vaalipiiriin kuuluivat Sortavala, Käkisalmi, Joutseno, Ruokolahti, Rautjärvi, Kirvu, Jääski, Antrea, Vuoksenranta, Terijoki, Kivennapa, Muolaa, Äyräpää, Kyyrölä (liitetty Muolaaseen vuonna 1934), Heinjoki, Valkjärvi, Vuoksela, Rautu, Sakkola, Metsäpirtti, Pyhäjärvi, Räisälä, Käkisalmen mlk, Kaukola, Hiitola, Kurkijoki, Parikkala, Simpele, Jaakkima, Lahdenpohja, Lumivaara, Sortavalan mlk, Harlu, Uukuniemi, Ruskeala, Soanlahti, Suistamo, Korpiselkä, Suojärvi, Salmi ja Impilahti.
Puolueiden kannatus
Viipurin itäisestä vaalipiiristä valittiin eduskuntaan 17 kansanedustajaa, paitsi vuonna 1939, jolloin edustajia oli yksi enemmän. Maalaisliitto oli vuodesta 1919 vaalipiirin hallitseva puolue. Se sai eduskuntavaaleissa 49–59 prosenttia äänistä ja enemmistön paikoista. Vielä autonomian aikana SDP ja Suomalainen puolue kykenivät voittamaan Maalaisliiton ja nuorsuomalaisetkin olivat vahvasti edustettuina.
Maalaisliitto
Kannaksen ydinalue muodosti 18 kunnan yhtenäisen alueen, joka oli Maalaisliiton kannatusaluetta. Ydinaluekunnat ryhmittyivät pääasiallisesti Viipuri–Sortavala sekä Hiitola–Rautu rautatie- ja maantiereittien varsille. Tästä päätellen liikenneyhteyksillä on saattanut olla osuutta alueen muotoutumiseen. Kannatukseltaan Kannas oli vahvin Maalaisliiton ydinalueista. Kannatuksen mediaani vuosina 1919–39 oli 64,0 %. Uukuniemi oli alueen maalaisliittolaisin kunta yli 75,0 % mediaanikannatuksella. Kannatuksen ydinalue putosi jyrkästi, joten Maalaisliiton vaikutusalue oli jokseenkin olematon.[1]
| vaalit | paikat | ||||||
| Suom. Kok. |
SDP | ML | Nuor. Ed. |
SSTP SKDL |
IKL | Muut | |
| 1907 | 5 | 5 | 4 | 3 | |||
| 1908 | 5 | 5 | 3 | 4 | |||
| 1909 | 4 | 5 | 4 | 4 | |||
| 1910 | 3 | 5 | 5 | 4 | |||
| 1911 | 3 | 5 | 5 | 4 | |||
| 1913 | 2 | 6 | 5 | 4 | |||
| 1916 | 2 | 6 | 5 | 4 | |||
| 1917 | -- | 5 | 7 | 4 | 1a | ||
| 1919 | 1 | 4 | 9 | 3 | |||
| 1922 | 2 | 3 | 10 | 2 | -- | ||
| 1924 | 2 | 4 | 10 | 1 | -- | ||
| 1927 | 3 | 4 | 9 | -- | 1 | ||
| 1929 | 2 | 4 | 10 | -- | 1 | ||
| 1930 | 2 | 4 | 11 | -- | |||
| 1933 | 1 | 5 | 10 | -- | 1 | ||
| 1936 | 2 | 5 | 9 | -- | 1 | ||
| 1939 | 2 | 5 | 10 | -- | 1 | ||
| 1945 | 2 | 4 | 9 | -- | 2 | ||
| a Kansanpuolue | |||||||
Kansanedustajia
Katso myös
Lähteet
- Rantala, Onni: Suomen poliittiset alueet I, s. 4. Poliittisten aatteitten levinneisyys 1907-58 (Tutkimuksia Sarja C) N:o 3. Helsinki: Turun yliopiston valtio-opin laitos, 1965. ISBN 951-0-32050-1.