Kylmäsuo

Esihistoriallisen ajan elämään liittyen on Kylmäsuolta Pitkänmäen länsipuolelta Koirasuon pohjoispuoliselta alueelta, läheltä Pukkilan rajaa löydetty 1990-luvulla metsätraktoriuran itäpuolelta kivikautinen tasataltta (KM 31567 Tasataltta). [1] 7300 vuotta sitten kivikaudella oli merenpinta 70 metriä nykyistä korkeammalla ja Myrskylä oli ulkosaaristoa. [2]. Tasatalttaa ei ole ajoitettu historialliselle kaudelle.

Myrskylän Kylmäsuolla on ollut 1500-luvulla rajaerimielisyyksiä Orimattilan Pakaan ja siitä itään sijainneen Raikkolan eli Niinikosken kanssa sekä myös Pukkilan Kanteleen kanssa. Raikkolan rajasta on vedottu Ruotsin kuninkaaseen myrskyläläisille myönteisin tuloksin.

Kylmäsuo on saanut asukkaita Pakaalta 1800-luvun lopulla ja siellä sijainneen askolalaisen Porvoossa vaikuttaneen kauppiaan ja kauppaneuvoksen Carl-Johan Askolinin omistaman Kylmäsuon kartanon, (Vähä-Hannulan kartanon) vuoksi myös pika-asutuslain perusteella myös Uukuniemeltä, josta noin puolet luovutettiin Moskovan välirauhan perusteella Neuvostoliitolle 1944. Kartanon 1900-luvun alussa rakennettu sementtitiilinen navetta on edelleen olemassa, mutta uudistetussa muodossa.

Historiallisesti Kylmäsuo on ollut Pakaalle suuntautunut, koska siellä on ollut runsaasti taloudellista toimintaa sahasta, rautatieasemaan, postiin ja kolmeen kyläkauppaan sekä työväenyhdistykseen ja kansakoulun ensimmäisiin luokkiin. Ruotsinkieliset ja pakaalaisia myöhemmin tulleet ovat osuuspankin ja metsästysseuran vaikutuksesta suuntautuneet toiminnallisesti pääasiassa etelään, Myrskylään. Myrskylän eteläosa on Porvooseen suuntautunut ja ruotsinkielinen. Siksi ei Kylmäsuolle ole muodostunut omaa erityistä kyläidentiteettiä esimerkiksi kyläkoulun ja sen säilyttämisen ympärille.

Pakaan tapaan on Kylmäsuo aikaisemmin ollut merkittävä Orimattilan ja Koskenkylän kautta kulkevan Lahti–Loviisa-kantatien varrella, ja Pakaan vuoksi siihen on vaikuttanut myös erityisesti vuosisadan alussa merkittävänä ollut Lahti–Loviisa -rautatie.

Orimattilan rajan eteläpuolella alkaa oikealla lännessä Niemeläntie. 1920 tarkastetun vuoden 1914 Suomen talouskartan mukaan tie kulki Pakaan rajaa pitkin Orimattilan puolella ja liittyi Kylmänsuon tiehen kolmen kilometrin päässä nykyiseltä seututie 167:ltä.

Niemelä oli vanha kantatila noin puolen kilometrin päässä Orimattila-Myrskylä-tiestä eikä ole enää alkuperäisessä omistuksessa. Niemelän paikka täsmentyi Kylmäsuolle 1911, kun isojako vietiin loppuun. Niemelän aikaisempi pääpaikka oli kirkonkylässä. Aikaisemman sukuomistuksen aikana tila sai myös pitkästä yhtäjaksoisesta sukuomistuksesta kertovan tilaviirin. Pellot ovat siirtyneet sittemmin pakaalaisomistukseen, ja päärakennus talousrakennuksineen kuuluu nykyään asukkailleen.

Niemelän jälkeen entisen soranottamon läheisyydessä oleva mäki, ja sitä ympäröivä alue on Koskela, joka on saanut nimensä vuokratilaansa lunastamattoman maanvuokraajan mukaan.

Kylmänsuon ja Niemeläntien risteyksessä on Eetunkujaksi ehdotettu Eetunpolku.

Kylmäsuon pohjoisosa Niemeläntien risteyksessä. Orimattilasta Koskenkylään vievästä seututie 167:stä Orimattilan Pakaan ja Myrskylän Kylmäsuon rajalta länteen erkaneva Niemeläntie liittyy Kylmäsuontiehen vasemmalla näkyvän Metsä-Mäkelän (n. 1850/1926) jälkeen. Kuvassa keskellä Siirtola (1946) ja Metsola (1946) sekä siihen 1946:sta kuulunut Kylmänsuon kartanon 1900-luvun alussa rakennettu entinen navetta. Oikealla olevan ladon oikealla puolella on Jokela (1946).

Pyylä on vanha maatila, joka on jo varhaisissa kartoissa.

Lähellä Orimattilan kaupunginrajaa sijaitseva Kylmäsuo on Pyylän tapaan vanha maatila, joka on jo 1800-luvulta peräisin olevissa kartoissa.