Kyllene (Elis)

Kyllene (m.kreik. Κυλλήνη, Kyllēnē, lat. Cyllene) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Eliissä Kreikassa.[1][2] Se sijaitsi nykyisen Andravída-Kyllínin kunnan alueella lähellä nykyistä Kyllínin kylää.[3][4][5]

Kyllene
Κυλλήνη
Sijainti

Kyllene
Koordinaatit 37°55′59″N, 21°8′37″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Kyllíni, Andravída-Kyllíni, Elis, Länsi-Kreikka
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Alue Elis

Maantiede

Kyllene sijaitsi Peloponnesoksen niemimaan länsirannikolla 120 stadioninmitan eli noin 23 kilometrin päässä sisämaan Eliin kaupungista, jonka satamana se toimi. Kaupunki oli rakennettu lähelle Peloponnesoksen länsipään eli Khelonataksen niemen pohjoisinta kärkeä.[2][6] Tabula Peutingeriana ilmoittaa sekä Kyllenen ja Eliin että Kyllenen ja Dymen väliseksi etäisyydeksi 14 roomalaista mailia.[2]

Kaupunki sijoitetaan nykyisen Kyllínin välittömään läheisyyteen.[1] Aiemmin se on sijoitettu kuitenkin Strabonin ja Klaudios Ptolemaioksen kuvausten perusteella enemmän koilliseen samalla rannikolla.[2] Strabon nimittäin sanoo Peneios-joen laskeneen mereen Khelonataksen ja Kyllenen välillä.[7] Vastaavasti Ptolemaios luettelee saman rannikon paikat pohjoisesta etelään seuraavasti: Araksos, Kyllene, Peneioksen suut ja Khelonatas.[8] Myös Plinius vanhempi erotti Khelonataksen ja Kyllenen paikat toisistaan.[9] Peneioksen (nyk. Pineiós) yksi suu sijaitsee nykyisen Kyllínin koillispuolella, ja on mahdollista, että se oli antiikin aikana joen päähaaran suu. Tällöin kaupungin olisi tullut sijaita nykyisestä Kyllínistä katsottuna joen toisella puolella tai jopa Khelonataksen ja Araksoksen niemien puolivälissä.[2]

Kyllenen kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kokoa ei tunneta, mutta sen arvellaan olleen suhteellisen pienikokoinen.[1]

Historia

Arkaaiselta roomalaiselle kaudelle

Varhaisin maininta Kyllenestä on Homeroksella, joka sanoo sen olleen yksi epeioslaisten kaupungeista.[2][10] Pausaniaan mukaan Kyllenen perustivat arkadialaiset, jotka tulivat Kyllene-vuorelta ja antoivat kaupungille nimen vuoren mukaan.[11] Dionysios Periegeteen mukaan Kyllene oli satama, josta pelasgit purjehtivat Italiaan.[2][12] Pausanias puolestaan mainitsee sen satamana, jossa Aiginalta tulleet kauppiaat vierailivat jo varhain, ja josta toisen messenialaissodan jälkeen karkotetut messenialaiset purjehtivat perustamaan siirtokuntia Italian Suur-Kreikkaan ja Sisiliaan.[2][13]

Klassisen antiikin aikana Kyllene toimi Eliin kaupungin satamana.[14] Se luetaan kuitenkin myös itsenäisten polisten eli kaupunkivaltioiden joukkoon.[1] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Kyllēnios (Κυλλήνιος) ja Kyllēneus (Κυλληνεύς).[2]

Korkyralaiset polttivat Kyllenen vuonna 435 eaa., koska se oli antanut laivoja Korintin käyttöön.[2][15] Peloponnesolaissodan alkuvaiheessa vuonna 429 eaa. Kyllene mainitaan Spartan ja muiden sen liittolaisten laivastotukikohtana samaan aikaan, kun Formion johti Ateenan laivastoa Korintinlahdella.[2][16] Myös muut yhteydet, joissa kaupunki mainitaan, osoittavat sen olleen Peloponnesoksen länsirannikon tärkein satama.[17] Hellenistisellä kaudella Kyllene toimi Ptolemaiosten ja Makedonian laivastotukikohtana. Eliin satamana suuri osa Olympian kisojen osanottajista ja katsojista saapui oletettavasti Kyllenen kautta.[14] Strabon kuvaa ajanlaskun alun tienoilla Kyllenen itsensä kuitenkin vain vähäiseksi kyläksi.[2][18]

Keskiaika

Neljännen ristiretken jälkeen vuodesta 1205 Kyllene toimi Peloponnesoksen haltuunsa saaneiden frankkien tukikohtana. Kyllenen paikalle syntyi linnoitettu kaupunki nimeltä Glarenza (kreik. Glaréntza).[14][19] Satama oli keskiajalla merkittävä Italian ja Kreikan välisen liikenteen kannalta, ja venetsialaiset ja genovalaiset laivat välittivät sitä kautta frankkilaisen Kreikan tuotteita Länsi-Eurooppaan. Vuosien 1407 ja 1428 välillä kaupunki oli Bysantin ja frankkien kiistakapulana ja vaihtoi usein haltijaa. Lopulta Konstantinos Palaiologos tuhosi sen vuonna 1428/1430, ettei se päätyisi taas frankeille.[14][20]

Arkeologiset tutkimukset

Kyllenen sataman arkeologisia tutkimuksia suorittivat yhteistyössä Suomen Ateenan-instituutti ja Kreikan vedenalaisen arkeologian eforaatti vuosina 2007–2017. Suomalaisten puolella projektia johti Jari Pakkanen. Tutkimuksia tehtiin pääasiassa meriarkeologian menetelmin.[14][20]

Rakennukset ja löydökset

Nykyisen kylän läheltä on tehty löytöjä, joiden perusteella paikalla on ollut kaupunki ainakin klassiselta kaudelta 400-luvulta eaa. aina roomalaiselle kaudelle saakka. Antiikin kirjallisten lähteiden perusteella Kyllenen kaupunki on ollut linnoitettu viimeistään noin vuonna 400 eaa.[1][21] Paikalta on löydetty suuria kiviä, joiden arvellaan olevan peräisin antiikin aikaisista linnoitteista.[1]

Sekä antiikin että keskiaikaisen kaupungin satamarakennelmista, kuten laitureista, aallonmurtajista ja torneista, on säilynyt paljon jäänteitä, joista osa on kokonaan tai osaksi meren pohjassa. Keskiaikaisissa linnoitteissa ja satamarakennelmissa on käytetty uudelleen antiikin aikaisten rakennusten kiviä. Lisäksi tutkimukset ovat osoittaneet, että keskiaikaiset rakennelmat ovat monin paikoin antiikin aikaisten rakenteiden päällä.[14]

Pausaniaan mukaan Kyllenessä oli Asklepiokselle ja Afroditelle omistetut temppelit sekä myös Hermeen kultti.[1][2][22] Strabon kertoo, että kaupungissa oli norsunluinen Asklepioksen patsas, jonka oli tehnyt Kolotes.[2][18] Arkeologisissa tutkimuksissa on löydetty hellenistisen ja roomalaisen ajan keramiikkaa ja rahoja.[14]

Lähteet
  1. Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”254. Kyllene”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  2. Smith, William: ”Cyllene (2)”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  3. Kyllene Pleiades. Viitattu 1.11.2021.
  4. Kyllene (Eleia) 50 Kyllini - Κυλλήνη ToposText. Viitattu 1.11.2021.
  5. ”58 A2 Kyllene”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699.
  6. Pausanias: Kreikan kuvaus 6.26.4; Strabon: Geografika VIII s. 337.
  7. Strabon: Geografika VIII s. 338.
  8. Klaudios Ptolemaios: Geografia 3.15.5–6.
  9. Plinius vanhempi: Naturalis historia 4.5 s. 6.
  10. Homeros: Ilias 15.518.
  11. Κυλλήνη ιστορία Κάστρο Κυλλήνη. Viitattu 1.11.2021.
  12. Dionysios Periegetes, 347.
  13. Pausanias: Kreikan kuvaus 4.23.1–, 8.5.8.
  14. Kyllene Harbour Project Suomen Ateenan-instituutti. Viitattu 1.11.2021.
  15. Thukydides: Peloponnesolaissota 1.30.
  16. Thukydides: Peloponnesolaissota 2.84.
  17. Thukydides: Peloponnesolaissota 6.89; Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 19.66, 87; Polybios: Historiai 5.3; Titus Livius: Rooman synty 27.32.
  18. Strabon: Geografika VIII s. 337.
  19. Λιμένας Κυλλήνης-Γλαρέντζας Αρχαιολογία & Τέχνες. Viitattu 1.11.2021.
  20. Το Αρχαίο Λιμάνι της Κυλλήνης Killini Port. Viitattu 1.11.2021.
  21. Ksenofon: Hellenika 3.2.30.
  22. Pausanias: Kreikan kuvaus 6.26.5.

    Kirjallisuutta
    • Pakkanen, Jari: ”Kyllini Harbour Project”, artikkelissa Morgan, Catherine: Archaeology in Greece 2007–2008. Archaeological Reports, 2007–2008, 54. vsk, s. 42–43 (koko artikkeli 1–113). Artikkelin verkkoversio.
    • Pakkanen, Jari: ”Kyllini Harbour Project”, artikkelissa Morgan, Catherine: Archaeology in Greece 2008–2009. Archaeological Reports, 2008–2009, 55. vsk, s. 38–39 (koko artikkeli 1–101). Artikkelin verkkoversio.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.