Kyläntaustanjärvet
Kyläntaustanjärvet [2][1] ovat Kanta-Hämeessä Lopella Vojakkalan kylän lähellä sijaitsevat kaksi vierekkäistä järveä. Järvet ja alue niiden ympäristöstä on rauhoitettu.[2][1][3]
Kyläntaustanjärvet | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Kanta-Häme |
Kunnat | Loppi |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Hyvikkälänjoen valuma-alue (35.88) |
Laskuoja | Kyläntaustanoja [1] |
Järvinumero | 35.887.1.035 ja 35.887.1.036 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 120,2 m ja120,3 m [1] |
Rantaviiva | 0,65 km ja0,39 km [2] |
Pinta-ala | 2,15 ha ja0,96 ha [2] |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Maantietoa
Ne sijaitsevat Räyskälän ympäristössä Pernunnummen koillispuolella Kalattomannummen ja Kyläntaustanmaan välissä, missä maaperä on muodostunut jääkauden loppuvaiheessa jäätikköjoen muodostumissa, joista alueella sanduri tai delta on vallitsevin maa-aineksen kasautumismuoto [4]. Pienemmän järven, jota sijaitsee toisesta 100 metriä luoteeseen, pinta-ala on 1,0 hehtaaria ja se on 160 metriä pitkä ja 80 metriä leveä. Suuremman järven pinta-ala on 2,2 ha ja se on 250 metriä pitkä ja 150 metriä leveä. Järvet on yhdistetty kaivetulla ojalla. Järvien vedenpinnakorkeudet eroavat 10 senttimetriä. Järvien rantaviivan pituudet ovat vastavasti 400 metriä ja 650 metriä. Rannat ovat suota ja järvet ovat autiot.[2][1][5]
Vesistösuhteet
Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä Vanajan reitin valuma-alueella Hyvikkälänjoen valuma-alueeseen, johon Kaartjärven valuma-alue kuuluu. Pienemmän järven vedenpinnan korkeus on 120,3 metriä mpy. ja suuremman 120,2 metriä mpy. Suuremman järven itäpäästä alkaa sen laskuoja Kylätaustanoja, joka laskee 1,6 kilometrin päässä Kaartjärveen.[2][1][6]
Luontoarvoja
Järvet ja niiden lähiympäristö on rauhoitettu Natura 2000-ohjelman luonnonsuojelulueeksi (FI0327007). Järvien rantahetteikkö on sammalkasvustoa, johon purkautuvat erilaiset lähteet. Alueen erikoisuus on isonuijasammal, joka esiintyy rantasuolla. Muita erityisiä lajeja ovat hoikkavilla, lettokilpisammal, pikkukihokki, punakuirisammal, suopunakämmekkä ja suovalkku[3]
Historiaa
Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa järvillä oli nykyiset ojat luontaisina olemassa. Järvet olivat asumattomia myös tuolloin.[7]
Katso myös
Lähteet
- Kyläntaustanjärvi, Loppi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.10.2019.
- Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 25.7.2017.
- ympäristö.fi: Kyläntaustanjärvet, 18.3.2014, viitattu 1.12.2017
- Litmanen, Tanja: Pääjärven alueen geomorfologia ja deglasiaatiovaiheet Lopen Pernummella, Pro Gradu-tutkielma, Turun Yliopisto, 2012
- Kyläntaustanjärvi, Loppi (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.10.2019.
- 35.887.1.036 Kyläntaustanjärvet (35.887.1.035, 35.887.1.036) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 14.11.2017.
- Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050967.jpg), 1855−1856