Kyberavaruus

Kyberavaruus on tietokoneiden ja niiden yhteyksien muodostama virtuaalinen ulottuvuus. Siinä ei voi liikkua fyysisesti vaan vain virtuaalisesti erilaisten tietokoneohjelmien avulla.

Termi on peräisin tieteiskirjailija William Gibsonin novellista "Burning Chrome" vuodelta 1982, mutta se saavutti huomiota vasta kirjailijan teoksessa Neurovelho vuonna 1984.[1] Gibson kertoo tarvinneensa jonkinlaisen "näyttämön", jolle sijoittaa kertomustensa tapahtumia.[1] Nähtyään nuoria pelaamassa kolikkopelejä ja alkeellisia kotitietokoneita, jotka kytkettiin toisiinsa puhelinyhteydellä, hän yhdisti nämä mielessään kaipaamakseen näyttämöksi[1]. Tälle näyttämölle hän tarvisi jännittävän nimen[1]. Data-avaruus tai infoavaruus eivät hänelle sopineet[1]. Sen sijaan kyberavaruus kuulosti merkitykselliseltä, mutta Gibson ilahtui huomatessaan, ettei sana kuitenkaan todellisuudessa merkinnyt yhtään mitään, jolloin hän saattoi itse määritellä näyttämönsä säännöt[1].

1990-luvulta alkaen kyberavaruus on muodostunut internetin synonyymiksi. Tavallinen internetin käyttäjä seikkailee kyberavaruudessa esimerkiksi selaimen avulla.

Kyberavaruus laajenee jatkuvasti, kun uusia tietokoneita ja tietokoneverkkoja liitetään toisiinsa. Se laajenee myös, kun yhä uusia ja pienimuotoisempia sovelluksia tulee sen piiriin. Esimerkiksi Bluetooth-tekniikka mahdollistaa hyvinkin pienien laitteiden liittämisen kyberavaruuteen.