Kyōka

Kyōka on tankan rinnalle kehittynyt japanilaisen waka-runouden muoto. Se on tyyliltään humoristista ja ilveilevää. Pilkkaavia ja ironisia runoja kirjoitettiin jo aikaisemmin, mutta huippuunsa kyōka nousi Edo-kaudella. Kyōka-runoudessa esiintyi myös hallitsevien auktoriteettien parodiointia, joka toteutettiin pääasiassa sanaleikein ja anonyymisti. Alkuaikoinaan kyōkan harjoittaminen keskittyi pääasiassa Osakan ja Kioton alueelle, josta se myöhemmin levisi myös muualle Japaniin. 1770-luvulla kyōkasta kehittyi Edossa oma tyylinsä ja 1780-luvulla sen suosio kasvoi huomattavasti. Kyōkaa harrastettiin kaikissa yhteiskuntaluokissa ja säädyissä Kansei-kaudelle (1789–1801) saakka, jolloin kauden uudistukset rajoittivat samurai-luokan osallistumista.[1]

Lähteet
  1. Olavi K. Fält, Kai Nieminen, Anna Tuovinen ja Ilmari Vesterinen: Japanin kulttuuri, s. 383–386. Otava, 1994. ISBN 951-1-12746-2.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.