Kyösti Auer

Gustaf (Kyösti) Fabian Auer (sukunimi aik. Tappura; 15. joulukuuta 1865 Lempäälä – 15. helmikuuta 1929) oli suomalainen juristi ja senaattori.

Auerin vanhemmat olivat tilan- ja talonomistaja Kaarlo Kustaa Fridolf Tappura (Vehoniemi) ja Maria Wilhelmina Kukkola. Hän pääsi ylioppilaaksi Hämeenlinnan normaalilyseosta 1887 ja opiskeli sitten Helsingin yliopistossa. Auer valmistui filosofian kandidaatiksi 1892, maisteriksi 1894, suoritti oikeustutkinnon 1895 ja sai varatuomarin arvon 1898.

Auer toimi vuodesta 1904 Turun hovioikeuden asessorina. Hänet erotettiin 1906 ja asetettiin lakkautuspalkalle 1907. Auer oli Suomen senaatin oikeusosaston jäsen 1912–1917, mutta joutui erotetuksi Suomen itsenäistyttyä, koska häntä pidettiin tsaarinvallan yhteistoimintamiehenä (”bobrikoffarina”). Viimeksi hän toimi asianajajana Jyväskylässä ja Tampereella.

Kyösti Auer oli naimisissa vuodesta 1894 Maria Kristina Heleniuksen kanssa. Geologi, maantieteilijä, suontutkija ja tutkimusmatkailija Väinö Auer oli heidän poikansa.