Kwenit

Kwenit (myös gurot) ovat mandelaista guron kieltä puhuva kansa Norsunluurannikolla. He asuvat Valkoisen- ja Punaisen-Bandaman keskijuoksuilla[1] Bouaflén ja Zuénoulan departementeissa.[2] Kwenejä on 420 000 henkeä[1].

Kweninaamio

Kwenien lähin sukukansa ovat manot. He ovat muuttaneet 1500–1600-luvuilla pohjoisesta ja sulattaneet itseensä alueen alkuperäiskansoja.[1]

Kansan pääelinkeino on maanviljely. Tärkeimmät viljelykasvit ovat riisi, hirssi, jamssi ja maissi, pohjoisessa taaro, etelässä banaani ja luoteessa maniokki. Nykyään suuri osa kweneistä työskentelee kahvi- ja pohjoisessa kaakao- tai puuvillaviljelmillä. Lisäksi harjoitetaan karjanhoitoa, metsästystä ja käsityöammatteja.[1]

Kwenit asuvat pyöreistä tai pohjoisessa nelikulmaisista majoista koostuvissa tiiviissä rivikylissä. Ruokavalio koostuu puuroista, keitoista ja paistetuista juureksista ja vihanneksista, jotka on maustettu palmuöljyllä ja voimakkailla kastikkeilla. Vaihdon välineenä toimivat kolapähkinät ja palmuviini.[1]

Yhteiskunta perustuu patrilineaarisiin sukuihin, salaseuroihin ja varsinkin aikaisemmin ikäryhmiin. Avioliitto on virilokaalinen. Polygynia, leviraatti, sororaatti ja ostoavioliitto ovat yleisiä. Nuoret käyvät läpi aikuistumisriittejä.[1]

Suurin osa kweneistä harjoittaa perinteistä uskontoa, johon kuuluu luonnonvoimien ja esi-isien palvontaa, noituutta ja taikuutta. Osa on sunnimuslimeja, osa katolisia tai protestantteja.[1]