Kwanzaa

Kwanzaan perusti vuonna 1966 poliittinen aktivisti Ron ”Maulanga” Karenga, mustan kulttuurijärjestön United Slavesin perustaja. Karenga loi kwanzaan yhdistääkseen afroamerikkalaiset yhteisönä. Hän yhdisteli kwanzaahan ašantien, zulujen ja muiden afrikkalaiskansojen perinteisiä satojuhlia.[2] Juhlan nimi on peräisin swahilinkielisestä lauseesta matunda ya kwanza, joka tarkoittaa ensimmäisiä hedelmiä.[2] ”Kwanza”-sanaan lisättiin yksi a-kirjain, jotta siitä saataisiin seitsemän kirjaimen mittainen, koska noihin aikoihin United Slaves -järjestössä oli seitsemän lasta, joista jokainen halusi esittää yhtä kirjaimista.[3]

Karengan mukaan kwanzaan ei ole tarkoitus olla vaihtoehto ihmisten uskonnoille tai uskonnollisille juhlille kuten joululle, vaan se on yhteinen afrikkalainen kulttuurinen joskin myös hengellinen juhla. Karengan mukaan joulussa on paitsi uskonnollinen puolensa, myös eurooppalainen ja kaupallistunut kulttuurinen puolensa, jolle kwanzaa on vaihtoehto.[3]

Kwanzaata voidaan viettää eri tavoin, mutta tyypillistä sille on laulaminen ja tanssiminen, afrikkalaiset rummut, tarinoiden kertominen, runojen lukeminen ja iso perinteinen ateria. Joulukuun 31. päivänä pidettävä juhla-ateria on nimeltään karamu. Kwanzaan jokaisena seitsemänä iltana perhe kokoontuu yhteen ja lapsi sytyttää yhden kynttilän kinara-kynttilänjalassa. Sen jälkeen keskustellaan yhdestä seitsemästä periaatteesta (swah. Nguzo Saba), jotka ovat Karengan kokoamia afrikkalaisen kulttuurin arvoja ja vahvistavat afroamerikkalaisten yhteisöllisyyttä. Joka päivälle on oma periaatteensa, jotka ovat:[2]

• Yhtenäisyys (Umoja, yhtenäisyys perheessä, yhteisössä, kansassa ja rodussa)
• Itsemääräämisoikeus (Kujichagulia, itsensä määrittely ja nimeäminen sekä itse luominen ja puhuminen)
• Yhteinen työ ja vastuu (Ujima, yhteisön rakentaminen ja ylläpitäminen sekä ongelmien ratkaiseminen yhdessä)
• Yhteistoiminnallinen talous (Ujamaa, omien kauppojen ja muiden liikkeiden ylläpitäminen ja niistä yhdessä hyötyminen)
• Päämäärä (Nia, yhteisön rakentamisen ja kehittämisen tekeminen yhteiseksi kutsumukseksi, jotta kansa saadaan palautettua perinteiseen suuruuteensa)
• Luovuus (Kuumba, tehdä aina parhaansa, jotta yhteisöstä tulee kauniimpi ja hyödyllisempi kuin silloin kun se perittiin)
• Usko (Imani, usko koko sydämestä omaan kansaansa, vanhempiinsa, opettajiinsa, johtajiinsa sekä kamppailunsa oikeamielisyyteen ja voittoon)

Kwanzaan kuuluu myös seitsemän symbolia:[2]

• Mazao, sato: hedelmät, pähkinät ja vihannekset
• Mkeka, oljista tai kankaasta tehty matto
• Vibunzi, maissintähkä
• Mishumaa Saba, seitsemän kynttilää: punainen, musta ja vihreä
• Kinara, kynttilänjalka
• Kikombe Cha Umoja, yhteysmalja
• Zawadi, lahjoja perheenjäsenille

Kwanzaasta kirjoittaneen professori Keith Mayesin mukaan kwanzaa vietti Yhdysvalloissa vuonna 2009 puolesta miljoonasta kahteen miljoonaan ihmistä, eli 2–5 prosenttia maan mustasta väestöstä. Juhlan suosio oli suurimmillaan 1960- ja 1970-luvuilla, jolloin Black Power -liike oli voimissaan. Juhlan merkitys ja aitous jakaa mielipiteitä afroamerikkalaisissa. Koko maailmassa kwanzaan viettäjiä on arvioitu olevan 30 miljoonaa. Myös jotkin valkoiset instituutit viettävät kwanzaa nykyisin hyväntahdon osoituksena sekä merkkinä monikulttuurisuudestaan ja moniarvoisuudestaan.[4]

• Kwanzaan virallinen sivu. (englanniksi)