Kvestori
Kvestori (lat. quaestor) oli antiikin roomalainen virkamies. Kvestorit valittiin äänestämällä. Vuoden 420 eaa. tienoilla kvestoreita oli neljä, myöhemmin heidän määräänsä lisättiin kymmeneen. Vuonna 81 eaa. kvestoreita oli jo 20. Jotkut kvestorit toimivat Rooman kaupungissa virkamiehinä ja toiset provinsseissa kuvernöörien apulaisina.
| Rooman valtakunta | |
 Osa historian artikkelisarjaa | |
| Ajanjaksot | |
| Rooman kuningaskunta 753 eaa. – 510 eaa. Rooman tasavalta | |
| Virkamiehet | |
| Konsuli Preettori Prokonsuli Propreettori |
Ediili Kvestori Tribuuni Kensori |
| Poikkeusvirat | |
| Diktaattori Magister equitum Sotatribuuni-konsuli |
Kuningas Triumviraatti Decemviri |
| Tribunicia potestas | |
| Arvonimet | |
| Keisari | |
| Legaatti Dux Officium Prefekti Vicarius Vigintisexviri |
Liktori Magister militum Imperaattori Princeps senatus Pontifex maximus Tetrarkki |
| Instituutiot ja lait | |
| Rooman senaatti Cursus honorum Rooman kansankokoukset |
Rooman laki Rooman kansalaisuus Imperium |
Kvestoriksi haluavan patriisin täytyi olla 28-vuotias, plebeijin taas 30-vuotias. Valitseminen kvestoriksi teki henkilöstä automaattisesti senaatin jäsenen.
Kvestori oli ensimmäinen askel roomalaisella virkamiesuralla, jota kutsuttiin nimellä cursus honorum.[1]
Nykymerkitys
Euroopan unioni
Euroopan parlamentissa kvestorit ovat puhemiehistön neuvoa-antavia jäseniä. Heidän vastuullaan on Euroopan parlamentin jäseniä koskevia hallinnollisia ja taloudellisia asioita.
Oppilaitokset
Latinankielen sanasta quaestor johdettu taloushallinnon virkanimike. Kvestori toimii kvestuurin osastopäällikkönä ja vastaa muun muassa taloussuunnittelusta ja tilinpäätöksistä. Virkaan vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto.
Kvestorin virkanimike on käytössä pääasiassa Helsingin yliopistossa.
Lähteet
- Castrén, Paavo: Uusi antiikin historia, s. 267. Helsinki: Otava, 2011. ISBN 978-951-1-21594-3.