Kuvan palaminen näyttöön

Loisteainepohjaisten elektronisten näyttöjen (esimerkiksi kuvaputkitietokonenäyttöjen tai plasmanäyttöjen) kohdalla pikselien epätasainen käyttö, kuten pitkittynyt ei-liikkuvien kuvien (teksti tai grafiikka) näyttäminen, pelaaminen tai tietyt televisio-ohjelmat, voi aiheuttaa pysyvän haamumaisen kuvan kyseisistä kohteista tai muuten heikentää kuvan laatua. Tämä johtuu siitä, että loisteaineyhdisteet, jotka lähettävät valoa kuvan tuottamiseksi, menettävät luminanssiaan käytön myötä. Näytön epätasainen käyttö aiheuttaa ajan myötä epätasaisen valontulon, ja vaikeissa tapauksissa voi luoda haamukuvan edellisestä sisällöstä. Vaikka haamukuva ei olisi kovin hyvin nähtävissä, näytön palamisen vaikutukset ovat välitön ja jatkuva kuvanlaadun heikkeneminen.

Huomattavaan kuvan palamiseen kuluva aika vaihtelee monien tekijöiden mukaan. Havaittavissa olevan haamukuvan kehittyminen voi kestää jopa vain muutaman viikon, varsinkin jos näytössä näkyy jatkuvasti sama kuva (esimerkiksi valikkorivi näytön ylä- tai alareunassa).

Palanut kuva keltaisella kuvaputkitietokonenäytöllä. Huomaa, että näytössä on kaksi erillistä palanutta kuvaa: yksi laskentataulukko-ohjelmasta ja toinen ASCII-taideteoksen aloitusnäytöstä.

Loisteaineen kiinni palaminen on erityisen yleistä yksivärisillä, kuten keltaisilla ja vihreillä, kuvaputkinäytöillä. Tämä johtuu osittain siitä, että nämä näytöt näyttävät enimmäkseen liikkumatonta kuvaa. Keltaiset näytöt ovat herkempiä kuin vihreät tai valkoiset näytöt, koska keltainen loisteaine on vähemmän tehokasta ja vaatii siten suuremman virransäteen.

Nykyaikaiset kuvaputkinäytöt ovat vähemmän herkkiä kuin vanhemmat 1960-luvun kuvaputkinäytöt, koska niissä on alumiinikerros loisteaineen takana. Se antaa hieman suojaa.

Lähes kaksi vuotta vanha nestekidetelevisio, jossa näkyy CNN:n logo äärimmäisen kiinni palaneena; tämä televisio on McDonald's-ravintolassa, jossa CNN on koko ajan päällä.

Kiinnipalo plasmanäytössä Dallasin kansainvälisellä lentoasemalla.

Plasmanäytöt olivat aikoinaan erittäin alttiita palamiselle, kun taas nestekidenäytöissä ei yleensä ollut tätä ongelmaa. [1] Laaja luminanssin heikkenemisen vaihtelu RGB-OLED-näyttöjen välillä aiheuttaa sen, että ajan myötä yksi väreistä (punainen, vihreä, sininen) alkaa erottua selvemmin.

Nestekidenäytöissä palamisen tyyli poikkeaa plasmasta ja OLED:stä, joissa kiinnipalaminen johtuu valoa tuottavien pikseleiden luminanssin heikkenemisestä. Nestekidenäytöissä palaminen kehittyy joissakin tapauksissa sen takia, että pikselit menettävät pysyvästi kykynsä palata normaaliin tilaansa jatkuvan staattisen käytön jälkeen.

Näytönsäästäjät saavat nimensä niiden alkuperäisestä tarkoituksesta, joka oli kuvan kiinni palamisen estäminen. Ne siis säästävät näyttöä liikkumattoman kuvan näyttämiseltä ja näin turvaavat loisteaineen valotehon säilymisen.

Monissa tapauksissa näytönsäästäjän käyttö on epäkäytännöllistä. Useimmat plasmanäyttövalmistajat sisällyttävät tuotteisiinsa ominaisuuden, joka siirtää kuvaa välillä ihan vähän.[2] Se ei poista kuvan palamista, mutta voi pehmentää haamukuvan reunoja. [3] Samanlaisia tekniikoita on myös nykyaikaisissa OLED-näytöissä.

Mobiililaitteissa on tavallisesti muutaman kymmenen sekunnin ajastin jolloin näyttö sammuu automaattisesti, joka auttaa estämään kuvan palamista OLED-näytöissä, mutta myös tumman teeman käyttäminen puhelimen käyttöjärjestelmässä on hyvä tapa vähentää puhelimen näytön ledien kulutusta. [4]

On saatavilla korjaustiedostoja, jotka näyttävät ruudulla erilaisia kuvia, joilla pyritään palauttamaan pikselit normaalitilaan.[5] Huollossa pystytään myös tekemään näytölle niin sanottu valkopesu, jos palaminen on vasta alkuvaiheessa. Pahimmissa tapauksissa kuitenkin koko näyttöpaneelin vaihtaminen on ainoa vaihtoehto.[6]