Kuvakirjoitus
Kuvakirjoitus (piktogrammikirjoitus, piktografinen kirjoitus) on kirjoitusta, jossa jokin kuva merkitsee sanaa. Esimerkiksi tähden kuva voi merkitä tähteä tai jumalaa. Kuvia eli piktogrammeja voidaan yhdistellä. Veden ja kasvin kuvat yhdistettynä voivat merkitä kasteltua puutarhaa.
Synty Egyptissä
Egyptiläinen hieroglyfikirjoitus oli alkuaan ruukkuihin ja muualle piirrettyjä kuvia, joita alkoi ilmestyä viimeistään 3500 eaa. Varsinainen hieroglyfikirjoitus syntyi vuoteen 3100 eaa. mennessä. Hieroglyfejä saatettiin osata jo 3400–3300 eaa.
Synty Mesopotamiassa
Varhaisin kuvakirjoitus oli Mesopotamian Uruk-kirjoitus, joka lienee kehittynyt savisista laskurahoista, joita käytettiin ehkä kaupassa ja verotuksessakin. Ne tulivat käyttöön noin 9000–8000 eaa., ja kehittyivät mutkikkaiksi vuoden 4000 eaa. jälkeen. Samoihin aikoihin niitä alettiin sulkea savikuoreen, johon alettiin painaa laskurahoilla kuvioita. Lopulta pelkkä savikappale toimitti kirjanpidon virkaa. Noin 3500/3400 eaa. alkaen savitauluihin piirrettiin numeroita. Noin 3200–3100 eaa. kuvakirjoitus alkoi levitä. Näin kuvakirjoituksen synty vuosiin liittyy kaukokaupan syntyyn. Mesopotamian kuvakirjoitus alkoi kehittyä muutaman sadan vuoden sisään nuolenpääkirjoitukseksi ehkä jo 3000 eaa. alkaen.
Ennen kuvakirjoitusta maalattiin erilaisia kuvia muun muassa luolien seiniin. Nykyään käytetään kuvamerkkejä eli piktogrammeja muun muassa liikennemerkeissä. Logogrammi on merkki, joka ilmaisee jonkin sanan.
Kiinalaisilla ja Keski-Amerikan intiaanikansoillakin on samankaltaisia kuvakirjoitusjärjestelmiä.
Laskurahojen kehitys
- Pääartikkeli: Nuolenpääkirjoitus#Laskurahat edelsivät kuvakirjoitusta
Varhaiset laskurahat ilmestyivät Lähi-idässä noin 9000 eaa., mutta alkoivat kehittyä noin 5000 eaa. viljelyn voimistuessa. Noin vuodesta 4000 eaa. ilmeni monipuolinen kokoelma laskurahoja.
Katso myös
Aiheesta muualla
- Escritura proto-sumeria Proel.org. (espanjaksi)