Kuvajournalismi

Kuvajournalismi on journalismin muoto, jonka tarkoituksena on kertoa uutisista kuvien, kuten valokuvien, videoiden ja kuvituksen avulla. Muusta valokuvauksesta kuvajournalismin erottaa se, että kuvajournalismin pitää olla tiettyyn tapahtumaan sidottu, kuvien pitää esittää tapahtumat tasapuolisesti ja tarkasti, sekä kuvien pitää muiden uutiselementtien kanssa esittää tapahtuman tosiasiat katsojalle tai lukijalle kertovasti. Kuvajournalisti on toimittaja, jonka mukana on yleensä kamera.

Robert F. Sargentin ottama kuva Normandian maihinnoususta.

Historia

Kuvajuornalismin historia alkoi varsinaisesti vasta 1920-luvulla, vaikka aiemminkin oli lehdiossä esitetty yksittäisiä kuvia. Jo 1890-luvulta lähtien on ollut kuvalehtiä. Toimittajat alkoivat käyttää 1920-luvulla kuvia uutistekstin rinnalla kertomaan yhtenäistä uutistarinaa. Kuvajournalismin syntyyn vaikuttanut merkittävä keksintö oli kinofilmi ja Leica-kamera, jonka avulla kuvaajat pystyivät menemään vaikeampiin paikkoihin ilman suurta laitteistoa.[1]

Missourin yliopiston historioitsija Frank Luther Mott käytti ensimmäisenä termiä kuvajournalismi, joka tuli koko maailman tietoisuuteen toisen maailmansodan aikana. Alan merkittävin lehti oli Life, jonka perusti Henry Luce 1936. Kuuluisia toisen maailmansodan aikaisia kuvajournalisteja olivat muun muassa W. Eugene Smith ja Robert Capa.[1] Lifen lisäksi esimerkiksi Sports Illustrated ja The Daily Mirror olivat ensimmäisiä lehtiä, jotka panostivat kuvajournalismiin.[2]

Kuvajournalismi tunnustettiin 1970-luvun lopulla myös taidepiireissä. Kuvajournalistit saivat omia näyttelyitä ja retrospektiivejä museoihin ja taidegallerioihin.[2]

Katso myös

Lähteet
  1. Collins, Ross: A Brief History of Photography and Photojournalism North Dakota State University. Viitattu 15.1.2010. (englanniksi)
  2. Westbrook, Dillon: A Brief History of Photojournalism Photography School and Photography Career Information Guide. Viitattu 15.1.2010. (englanniksi)

    Aiheesta muualla

    Kirjallisuutta
    • Mannila, Joona Marko: Valokuvan funktiot sanomalehdessä – tapausesimerkkinä Estonian haveri. Helsingin yliopisto 1997.
    • May, Alez: Digitaalinen valokuvaus. Pagina 2000.
    • Mäenpää, Jenni: Muokkausta ja manipulaatiota: Digitaalisen kuvankäsittelyn rajat suomalaisissa sanoma- ja aikakauslehdissä. Tampere University Press 2008.
    • Ruutuvaara, Tero: Sanomalehtivalokuva presidenttipelin areenana: Suosiiko valokuvauutisointi mielipidemittausten kärkiehdokasta? Helsingin yliopisto 2000.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.