Kuutsalo

Kuutsalon pinta-ala on seitsemän neliökilometriä ja pituus kuusi kilometriä. Kuutsalon erottaa Tiutisen saaresta Ruotsinsalmi. Kuutsalon pohjoiskärjessä sijaitsee Santaniemi. Asutuksellisesti Kuutsalo on jakautunut Autionkylään, Mullinkylään, Sumarinkylään ja Suurkylään. Vakituisia asukkaita on 27 (31.12.2012)[1] ja kesäasukkaita noin 400. Vakituisia asukkaita Kuutsalossa oli enemmän kuin 400 vielä 1920-luvulla[3].

Kustaa Vaasan aikana 1500-luvulla kruunu kiinnostui luotsauksen virallisesta organisoinnista, jolloin Kuutsaloon perustettiin kaksi luotsitilaa. Kuutsalon talot olivat sidottuja kruunun intresseihin myös sotilaallisesti. Luotsilaitoksen maakirjassa 1862 kaikki Kuutsalon seitsemän maakirjatilaa on merkitty luotsitiloiksi. Nämä seitsemän perustilaa olivat Autio, Brunila, Mulli, Piipari, Seppälä, Suutari ja Vanhala,[3] joiden sukumerkit näkyvät Kuutsalo -viirissä.

Kuutsalosta otettiin tammikuussa 1900 Aleksandr Popovin järjestämä Suomen ensimmäinen radioyhteys Suursaareen Admiral Apraksinin pelastustoimia varten. Kuutsalon kansakoulu oli toiminnassa vuosina 1893–1963. Kuutsalo kuului Kymin kuntaan vuoteen 1977 saakka. Saaren perinnettä vaalii 1979 Kuutsalon Saarimajalla perustettu Kuutsalo-Seura ry. Viljo Suutari on kirjoittanut omalaatuisen, Kuutsaloon sijoittuvan historiallisen romaanin Puu ui länteen (1976).

Elinkeinoja Kuutsalossa ovat olleet kalastus, merenkulku, hylkeenpyynti ja omavaraistalous.[4] Saarella on ollut kauppoja, joista viimeiset Autionkylän Saaristen kauppa 1960-luvun lopulla ja Suurkylässä Hauhian kioskikauppa 1970- ja 1980-luvuilla.[4] Saareen liikennöi Kotkasta yhteysalukset M/S Otava ja M/S Tekla I.

Kuutsalon kappeli on arkkitehti Tuomo Hovin suunnittelema ja se siunattiin käyttöön vuonna 2003. Kappelin alttariristi on peräisin Ruotsinsalmen taistelun aikaisesta laivanhylystä. Aleksandr Popovin ottaman radioyhteyden muistoksi on pystytetty muistolaatta Kuutsalon eteläosassa sijaitsevalle Autionkylänvuorelle. Saarimaja toimii pääosin Kuutsalon juhlien ja tapahtumien järjestyspaikkana.

Kuutsaloon perustettiin Kuutsalo-seura vuonna 1979, jonka tarkoituksena on edistää Kuutsalon saariston alueiden ja kylien kehitystä. Seura pyrkii myös herättämään kotiseutuharrastusta. Se on tallentanut saariston historiaa julkaisemalla kolme Kuutsaloa käsittelevää kirjaa. Kuutsalo-seuran puheenjohtajana toimii Matti Sulin[4]. Kuutsalossa toimii lisäksi Kuutsalon osakaskunta ja Kuutsalon Erämiehet -yhdistys.

• Kuutsalon kotisivut

• Mennään saareen – kesämökkielämää Kuutsalon saaristossa, 2019, toim. Pekka Savolainen, Neljäs teos valottaa kesämökkirakentamisen syntyä Kuutsalon saaristoon. Kirjaan on kuvattu ja paikannettu saariston n. 500 mökistä 127. Lisäksi mielenkiintoisia kertomuksia sodan jälkeisestä kesäelämästä Kuutsalossa, tietoa jakokunnan, nykyisen osakaskunnan historiasta ja vesialueen merkityksestä asukkaille sekä saaristoasioiden hoidosta valtakunnassa ja paikallistasolla.
• Kotikontu meren keskellä - Kertomuksia Kuutsalosta (2009) toim. Martti Autio - saarelaisten kertomuksia ja muisteloita sekä kuvaluettelon ja tietoja vanhemmista taloista.
• "Oleks siä käynny Kuuttaloil" – vanhaa ja uutta saarelaista paikannimitietoutta Kotkan Kuutsalosta, Veli-Matti Autio, 1999, Kuutsalo-seura
• Kuutsalo-saari Kotkan kupeessa, Veli-Matti Autio, 1989, Kuutsalo-Seura ry

• Mullinlahti
• Sumarinkylän lahti ja Autionkylän lahti
• Suurkylän lahti