Kuusisto

Kuusisto (ruots. Kustö, ent. Kuusluoto) on entinen Suomen kunta ja nykyisin osa Kaarinan kaupunkia. Kunnan muodosti samanniminen saari Kaarinan edustalla Saaristomeressä. Pohjoisessa kunta rajoittui Kuusistonsalmeen ja etelässä Kirjalansalmeen.

Kuusisto
Kustö
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Kaarina

sijainti

Sijainti 60°22′54.1″N, 022°24′40.2″E
Lääni Turun ja Porin lääni
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Turun seutukunta
Kuntanumero 307
Hallinnollinen keskus Kuusisto
Perustettu 1914
– emäpitäjä Piikkiö
Liitetty 1946
– liitoskunnat Kaarina
Kuusisto
– syntynyt kunta Kaarina
Pinta-ala  km²  [1]
(1.1.1945)
– maa 20,40 km²
Väkiluku 543  [1]
(31.12.1944)
väestötiheys 26,6 as./km²
Tapani Talarin Kuntaliitolle suunnittelema Kuusiston kunnan epävirallinen perinnevaakuna.[2]

Kuusisto oli ollut Piikkiön kappeliseurakunta vuosina 1653–1863 ja 1885–1914. Oma kuntansa siitä tuli 1914.[3] Se liitettiin Kaarinaan vuonna 1946.

Merkittäviä rakennuksia

Kuusistossa on kaksi tunnettua valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä: puurakenteinen Kuusiston kirkko kirkkomaisemineen ja kuuluisan Kuusiston piispanlinnan rauniot, joihin liittyy nykyään museona oleva Kuusiston kartano.[4][5] Kolmas vähemmän tunnettu kulttuuriympäristö on arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelemat Bryggmanin huvilat[6], joista yksi sijaitsee Kuusistossa.

Kuusistossa on myös Digitan hallinnoima Turun radio- ja televisioasema. Maston korkeus on 320 metriä.

Silta Kuusistosta sen lounaiskulmassa sijaitsevaan Ryövärinholmaan.

Liikenneyhteydet

Kuusiston läpi kulkee Saariston rengastie eli seututie 180 Paraisille, Nauvoon ja Korppooseen. Kuusiston ja Kirjalansaaren yhdistää Kirjalansalmen riippusilta, jonka keskellä kulkee Kaarinan ja Paraisten välinen raja.

Kylät

Kuusistossa on 13 kylää, joista monen alkuperäinen nimi on ollut ruotsinkielinen.

  • Empo (Ämboda)
  • Finby
  • Isokylä (Storby)
  • Joensuu (Åminne)
  • Jullas
  • Järvenkylä (Träskby)
  • Korsnainen (Korsnäs)
  • Kalliola (Krogsby)
  • Kylliäinen
  • Kerromi (Kärrom)
  • Munkke (Munkäng)
  • Rävnäs (Räfnäs)
  • Vuolahti

Lähteet

  1. Suomen tilastollinen vuosikirja 1944–1945 (PDF) (sivu 16–17) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 11.6.2019.
  2. Rantanen, Saara: Kuntavaakunakokoelma vihdoin täydellinen – kymmenen perinnevaakunaa ripustettiin mtvuutiset.fi. 13.11.2017. Viitattu 16.11.2021.
  3. Suomen Sukututkimusseura - Kuusisto Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 6.1.2008.
  4. Kuusiston Kirkkomaisema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  5. Kuusiston piispanlinnan rauniot ja Kuusiston kartano Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  6. Bryggmain huvilat Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.