Kuusijuhla

Kuusijuhla tai joulujuhla on koulujen juhla, jota vietetään syyslukukauden päätteeksi joululoman alkaessa.

Monessa koulussa kuusijuhla on suuri juhla, jota valmistellaan viikkoja ja joka pidetään koulun juhla- tai voimistelusalissa ja johon kutsutaan mahdollisuuksien mukaan myös lasten vanhemmat ja sisarukset. Kuusijuhlaan kuuluvat kynttilät – paloturvallisuuden vuoksi yhä useammin sähkökynttilät – suuri joulukuusi, ”Enkeli taivaan” -virsi, tonttuleikit, lasten esittämä joulukuvaelma Jeesuksen syntymästä tai muu satunäytelmä, jota on harjoiteltu viikkokausia. Tilaisuuden päättää usein makeisia jakava joulupukki, joka toivotetaan tervetulleeksi ”Joulupukki, joulupukki” -laululla.[1]

Historiaa

Ennen kansakoulujen aikaa koulujen syyslulukausi loppui Lucian päivän 13. joulukuuta tienoilla. 1700-luvun loppupuolen triviaali- eli alkeiskoulun joulujuhla oli samalla myös tentti, jossa oppilaita kuulusteltiin arvovaltaisen yleisön läsnä ollessa. Lopuksi koulun oppilaat, kaikki tuohon aikaan poikia, esittivät vanteita pyöritellen vanhan kaaritanssin laulaen samalla latinankielistä jouluaiheista ylistysvirttä. Yhteisiä aineksia nykyajan joulujuhlan kanssa olivat jo tuolloin kynttilät, lattialle levitetyistä kuusenhavuista tullut kuusentuoksu, joululaulut, joululeivonnaiset ja tanssileikki.[2]

Merkittävä joulukuusi- ja kuusijuhlaperinteen aloittaja ja levittäjä Suomessa oli 1863 perustettu, suomenkielisiä kansakoulunopettajia kouluttanut Jyväskylän seminaari, jossa alettiin pitää joulun alla omia kuusijuhlia. Kunniapaikalle seminaarin juhlasaliin tuotiin suurikokoinen kuusi, jonka ympärillä pidettiin puheita, esitettiin kuvaelmia ja laulettiin joululauluja. Tämä tapa levisi sitten seminaarista valmistuneiden opettajien mukana ympäri maata. Joulukuusi levisi suomalaisten koteihin juuri kansakoulujen kuusijuhlien myötä.[3][4]

Jo alusta saakka Jyväskylän seminaarin kuusijuhlaan kuuluivat kädentaitoja korostavat, itse tehdyt joulukoristeet sekä joulukuusi. Musiikki oli toinen tärkeä elementti kuusijuhlaperinnettä luotaessa. Seminaarin musiikinlehtori P. J. Hannikainen sävelsi monia yhä tutuimpien joukkoon kuuluvia joululauluja, kuten ”Joulupukki, joulupukki”, ”Tuikkikaa, oi joulun tähtöset” ja ”No onkos tullut kesä”.[3][4]

Koulujen kuusijuhlilla on 1800-luvun loppupuolelta alkaen ollut suuri vaikutus kotien juhlatapoihin. Menneinä vuosikymmeninä joulupukki saattoi jaella köyhimmille lapsille makeisten lisäksi kenkiä ja vaatteita.[1]

Koulujen kuusijuhlaperinne on levinnyt myös muiden yhteisöjen käyttöön päiväkodeista aina aikuisten pikkujouluperinteeksi.[1]

Keskustelu koulun joulujuhlan uskonnollisuudesta
Pääartikkeli: Joulun julkinen asema

Kirkon ja valtion eron kannattajat ovat kyseenalaistaneet jouluevankeliumin, seimikuvaelman, virsien ja muiden kristinuskoon liittyvien aiheiden sisällyttämisen koulun joulujuhlaan.[5] Monet koulut toimivat niin, että kaikille yhteisen, uskonnollisesti neutraalin joulujuhlan lisäksi kirkkoon kuuluvat lapset ja vanhempiensa luvalla muutkin halukkaat viedään myös joulukirkkoon.[6]

Lähteet
  1. Vuotuisjuhlat: Pikkujoulut ja kuusijuhlat Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Arkistoitu 20.12.2009. Viitattu 17.12.2012.
  2. Wacklin, Sara: Sata muistelmaa Pohjanmaalta. (Hundrade minnen från Österbotten, 1844–45.) Suomentanut Katri Ingman-Palola. Johdannon kirjoittanut Aimo Halila (1. laitos: WSOY, 1966). Kieleen liittyvät kommentit laatinut Arto Kirri. Uusintapainoksen toimittanut Anne Ruuttula-Vasari. 2. painos (1. painos 1989). Acta societatis historica ouluensis. Scripta historica XV. Oulu: Oulun historiaseura, 1995 (4. painos 2005). ISBN 951-96266-4-6. Tieto peräisin toissijaisesta lähteestä: Vuotuisjuhlat: Pikkujoulut ja kuusijuhlat Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Arkistoitu 20.12.2009. Viitattu 17.12.2012.
  3. Pääkirjoitus: Jyväskylässä luotu kestävä perinne Keskisuomalainen. 20.12.2011. Viitattu 17.12.2012. [vanhentunut linkki]
  4. Mänttäri, Jarkko: Kuusiperinne ja monet joululaulut kotoisin Jyväskylästä 24.12.2011. Kansan Uutiset. Viitattu 17.12.2012.
  5. Aurejärvi-Karjalainen, Anneli: Perheen omat juhlat: Siviiliseremoniat häistä hautajaisiin, s. 189–. Helsinki: WSOY, 1999. ISBN 951-0-23761-2.
  6. HS-raadin vastaukset kysymykseen: Sopiiko jouluevankeliumi koulun kaikille oppilaille tarkoitettuun joulujuhlaan? 17.12.2010. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 15.6.2012. Viitattu 17.12.2012.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.