Kuusijärvi (Keuruu)
Kuusijärvi [2][1] on Keski-Suomessa Keuruulla Virtain ja Haapamäen puolivälissä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistöön.[2][1]
| Kuusijärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Keski-Suomi |
| Kunnat | Keuruu |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Pihlajaveden reitin valuma-alue (35.48) |
| Laskujoki | Hankasalmi [1] |
| Järvinumero | 35.482.1.012 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 127,6 m [1] |
| Rantaviiva | 17,675 km [2] |
| Pinta-ala | 3,21808 km² [2] |
| Keskisyvyys | 3,5 m [3] |
| Valuma-alue | 450 km² [3] |
| Keskivirtaama | 5,2 m³/s [4] |
| Saaria | 15 [1] |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Maantietoa
Järven pinta-ala on 322 hehtaaria eli 3,2 neliökilometriä. Se on 4,4 kilometriä pitkä ja 2,4 kilometriä leveä. Järvi sijaitsee Puolivälinkankaiden länsipuolella olevassa painaumassa, jota ympäröivät laajat ja kivikkoiset kangasmetsät. Järvi on L-kirjaimen muotoinen. Pohjoisosa on vain 700 metriä leveä. Järvessä on kartan mukaan 15 saarta, joista vain kaksi suurinta Kanasaari ja Ristelinsaaret on nimetty karttoihin. Koska ympäröivä maasto on kivistä, löytyy kiviä myös järvestä. Suurin vedessä oleva kivikko sijaitsee Ristelinsaarten yhteydessä. Se on 350 metriä pitkä ja 200 metriä leveä.[2][1]
Järven rantaviivan pituus on 17,7 kilometriä ja sen rannat ovat metsäaluetta. Rantojen lähellä on neljä maatilaa, joiden peltomaat ulottuvat rantaan asti. Asutus on harvaa haja-asutusaluetta. Rannoille on rakennettu 30 vapaa-ajan asuntoa. Niille johtaa tiet yhdystieltä 16501 ja 6215.[2][1][5]
Vedenkorkeus ja menovirtaamat
Vedenkorkeuksia on mitattu Kuusijärveen vuonna 2003 sijoitetun korkeusmittarin avulla, mutta aikaisemmat mittaukset tehtiin Hankajärven korkeusmittarin avulla. Vuosien 1999–2008 mittauksissa vedenkorkeudet ovat vaihdelleet 127,16–128,13 metriä mpy. (N60). Järvien keskivedenkorkeus on ollut 127,57 metriä. Molempien järvien virtaamat ovat lähes samat. Keskivirtaama on ollut (MQ) 5,2 kuutiometriä sekunnissa (m³/s). Yläkeskivirtaama (MHQ) oli 21 m³/s ja alikeskivirtaama (MNQ) oli 1,1 m³/s. Alin mitattu virtaama (NQ) oli vain 0,25 m³/s. Ylin arvioitu virtaama, jollainen sattuu keskimäärin joka 20. vuosi, olisi ollut noin 35 m³/s. Hankajärven luusuaassa Reinikankosken nistaan rakennetaan pohjapato, jonka tarkoituksena on nostaa Hankajärven ja Kuusijärven vedenpinnat.[4]
Luontoarvoja
Vedenlaatu
Vedenväri on ruskea, johtuen pääasiassa humuksesta. Valuma-alueelle kuuluu laajat metsäalueet, jonka joukossa on paljon ojitettuja soita. Tämän vuoksi vesi on myös hapanta. Veden kokonaisfosforipitoisuudet ovat lievästi koholla ja järveä pidetäänkin lievästi rehevöityneenä. Veden happipitoisuus laskee järven syvänteissä lämpötilakerrostumisen aikoina. Järven käyttökelpoisuusluokka on kuitenkin hyvä. Järvellä on uitettu puutavaraa sata vuotta, mutta sen uittosääntö on kumottu vuonna 1998.[4]
Kasvillisuus ja eläimistö
Järvellä on runsaasti vesikasvillisuutta, mutta järvellä ei ole tehty vesikasvillisuusselvitystä. Niiden määrä kasvaa aina, kun järven vedenpinta laskee alas. Samoin käy levien määrälle. Järvellä ja sen ympäristössä pesii runsaasti lintuja. Harvinaisempia ovat kuikka, kalatiira ja selkälokki. Kalastoselvityksessä esiintyvät hauki, ahven, kuha, kiiski, made, särki, lahna, säyne, siika, taimen, kirjolohi, salakka, kivisimppu, harjus ja mahdollisesti järvinahkiainen. Ne lajit, jotka viihtyvät koskissa, löytyvät järvestä vain satunnaisesti. Koskissa elää myös rapuja. Mainittavia ovat myös saukko ja majava.[4]
Kasvillisuutta on runsauden vuoksi niitetty pois järvestä. Kalastus on virkistys- ja kotitarvekalastusta.[4]
Natura-alue
Järvellä on alueta, jotka kuuluvat Natura 2000-ohjelman rantojensuojeluohjelmaan (FI0900032, Project Aqua). Alueita on varattu Kankijoen alajuoksulta ja joen laskukohtaan, Talviniemen rannoilta ja luusuan ympäristö ja siitä länsirantaa myöten kilometrin verran pohjoiseen.[6]
Vesistösuhteet
Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alueen (35.4) Pihlajaveden reitin valuma-alueella (35.48), jonka Kitusjärven alueeseen (35.482) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 127,6 metriä mpy. Järvi kuuluu osana järvien ketjuun, jonka kautta Pihlajaveden reitti virtaa järven läpi.[1][7]
Järvi saa pääosan vedestään Pihlajavedestä, joka laskee Kuusijärveen Pihlaislammelta alkavien Pihlaiskoskien kautta järven kaakkoispäähän. Järveen on johdettu runsaasti metsä- ja suo-ojia. Pohjoisesta järven pohjoispäähän laskee Kankijoki, jonka Vihtamonpuron valuma-alue (35.487) on muita alueita suurempi. Järven luusuaan laskeva Hietasenpuron valuma-alueen (35.486) pinta-ala lienee seuraavaksi suurin. Sen laskuoja on Hietasenpuro. Kuusijärven omalla lähialueella sijaitsee ainoana järvenä vain Karimonlampi, jonka laskuoja Karimonpuro laskee Kuusijärven kaakkoispäähän.[1][4][7]
Järven laskujoki on Hankasalmi, joka on 300 metriä pitkä ja noin 20 metriä leveä. Salmi sijaitsee järven lounaispäässä ja se laskee Hankajärveen eli Lapinjärveen. Kuusijärven ja Hankajärven vedenpinnat ovat samalla korkeudella.[1][7]
Lähteet
- Kuusijärvi, Keuruu (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 26.10.2019.
- Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 1.11.2018.
- Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto: Haleensuon turvetuotantoa koskeva ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Keuruu, 21.4.2011, viitattu 3.11.2018
- Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto: Kuusi- ja Hankajärven vedenpinnan nostaminen, Keuruu, 12.4.2012, viitattu 3.11.2018
- Kuusijärvi, Keuruu (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 26.10.2019.
- ympäristö.fi: Pihlajaveden reitti (FI0900032), 9.7.2013, viitattu 3.11.2018
- Kuusijärvi (35.482.1.012) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 1.11.2018.