Kuusa

Kuusa, harvemmin Kuusaa, on kylä Laukaan kunnassa Keski-Suomessa. Kylässä on noin 450 vakituista asukasta 170 taloudessa.[1]

Kuusa
Kuusaankoski
Kuusaankoski
Kaupunki Laukaa
Väkiluku noin 450[1]
Postinumero(t) 41370

Kuusan kylän maamerkki ja tärkein nähtävyys on Kuusaankoski, jonka kohdalla leikkaavat toisensa maantie, rautatie sekä Keiteleen kanava sulkuineen. Kuusa valittiin Suomen vuoden kyläksi vuonna 2004.[1] Kuusalla on oma kyläyhdistys Kuusan Kipinä.

Historia

1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Kuusan elämä alkoi vilkastua, ja Kuusasta tuli palveluiltaan monipuolinen taajama. Kuusa sijaitsi keskellä tärkeää uittoväylää, jonka vuoksi Kuusa oli vilkas uittokeskus. Jyväskylä–Suolahti-rautatien valmistuttua vuonna 1898 Kuusasta tuli myös vilkas rautatieasemapaikkakunta. On väitetty, että rautatien tulo poisti viimeisen 'a'-kirjaimen kylän nimestä. Suomi kuului tuohon aikaan Venäjään, ja Inkerinmaalla oli Kuusaa-niminen rautatieasema lähellä Laukaanjokea (ven. Luga). Koska Venäjän valtakunnassa ei saanut olla kahta saman nimistä rautatieasemaa, uusi asema nimettiin Kuusaksi. Vanha venäjänkielinen asemakyltti löytyy edelleen kotiseutumuseo Kalluntalolta. Myös vanha nelostie (nyk. seututie 637 ja 642) kulki Laukaan kirkonkylästä Kuusan kautta Tervatehtaalle ja Korkeakosken tienhaaraan.

1800-luvulla syntyneitä kuusaalaisia olivat kauppias Eino Häyrinen ja Neuvostoliiton johtoon edennyt Otto-Wille Kuusinen. Tunnettuja Kuusassa vaikuttaneita henkilöitä ovat Kuusassa opettajina toimineet Vilho Tynkkynen ja hänen puolisonsa Lempi Tynkkynen sekä tutkija ja tohtori Pentti Hänninen.

Tunnetuimmat 1900-luvulla syntyneet kuusalaiset ovat toimittaja Anna-Kaisa Hermunen (o.s. Hänninen) ja hänen sisarensa, ensimmäisenä naisena maanviljelysneuvoksen arvonimen saanut agronomi Marja Kallio (o.s. Hänninen), sekä Kuusan kanavateatterin isä Erkki Kauppinen, suuren yleisön paremmin tuntema Asseri Kantonen Pirunpelto-televisiosarjasta.

Vanhaa ja uutta

Saraveden virallinen nimi julkisissa rekistereissä ja Maanmittaushallituksen kartoissa on Saraavesi, mutta paikalliset ovat tottuneet käyttämään nimen lyhyempää muotoa. Suomesta löytyy myös toinen Saravesi, Vehmersalmelta.

Saraakallio, joka on tunnettu kalliomaalauksistaan sijaitsee Saraaveden rannalla. Vastarannalla on Laukaan kirkonkylä. Kallion lähellä on asunut tunnettu laukaalainen kansanparantaja ja velho Kuuvalon Jussi. Saraaveden ja Saraakallion nimen alkuperästä on paikallislehdessä käyty aika ajoin vilkastakin keskustelua. Nils Berndtsonin Laukaan historia käyttää muotoa Saravesi, mutta saman kirjan vanhoissa kartoissa (1600–1700-luvuilla) järvi esiintyy nimillä Saraavesi ja kerran myös muodossa ”Saarivesi”. Myös nimimuoto ”Sarajavesi” tunnetaan.

Kuusan merkittävimpiä matkailukohteita ovat Kanavateatteri ja tilaustoimintaan keskittynyt matkailutila Varjola.[1][2] Varjola on perustettu 1800-luvun loppupuolella, ja sen ensimmäinen isäntä toimi samalla viereisen Kuusaan kosken uittopäällikkönä. Varjola toimi aktiivisena maatilana aina 1990-luvulle saakka.

Kuusassa toimi karjanhoitokoulu ainakin 1920-luvulta 1960-luvulle.[3][4]

Talous

Suurimpia työnantajia

Yritykset:

  • LH Lift Oy
  • Keox Oy
  • Kuljetusapu Korhonen Oy
  • Varjolan Tilan Matkailu Oy
  • Laukaan Laatulavat Oy
  • Keski-Suomen Parvekelasitus Oy
  • Laukaan Tupaswilla Oy

Katso myös

Lähteet
  1. Kuusan kyläsivut
  2. Kanavateatteri kanavateatteri.fi. Viitattu 29.8.2008. [vanhentunut linkki]
  3. Laukaa, Pieni tietosanakirja 1925–1928.
  4. Kuusan kyläsuunnitelma ja kyläesite 2013, Kuusan Kipinä kyläseura ry. Viitattu 13.7.2014.

    Aiheesta muualla

    Kirjallisuutta
    • Luokomaa, Timo: Kuusan kuohut : kyläkirja. Kuusan Kipinä -kyläseura, 2005. ISBN 952-91-8358-5.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.