Kustavi

Kustavin naapurikunnat ovat Brändö, Parainen, Naantali, Taivassalo ja Uusikaupunki.

Kunnassa on kaikkiaan 20 järveä, joista suurimmat ovat Sikaraumanpuhti, Hilappajärvi ja Kylänjärvi.[11]

Kustavin Natura-kohteita ovat Södra Sandbäckin hylkeidensuojelualue, linnustollisesti tärkeät Katanpää ja Seksmiilarin saaristo, välisaaristoa edustava Langstet sekä Hulaholmi-Kluuvi, jossa pesii poikkeuksellisen paljon kololintuja. Kustavin vuorten Natura-alueeseen kuuluva Jeremiaan luolat on suurista irtokivistä muodostunut louhikko.[12]

Kustavin seurakunta perustettiin Taivassalon seurakuntaan kuuluneena Kivimaa-nimisenä kappeliseurakuntana vuonna 1783.[13] Sille rakennettu kirkko sai nimen Gustav Ruotsin silloisen kuninkaan, Kustaa III:n mukaan[14] Kuntana Kustavi aloitti toimintansa vuonna 1874, saaristopitäjille myönnetyn lykkäyksen vuoksi vasta muutamia vuosia sen jälkeen, kun vuonna 1865 annetulla lailla maalaiskunnat oli päätetty erottaa seurakunnista.[14] Kivimaan kappeli oli eronnut samana vuonna itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi nimellä Kustavi. Vuonna 1897 kunta sai nykyisen, Kustaa III:een viittaavan nimensä.[13]

Vuosisatojen ajan tärkeimpinä elinkeinoina olivat merenkulku ja kalastus. Aina 1920-luvulle asti miltei jokaisen kustavilaisen perheen elanto oli sidottu mereen.[14]

Vuonna 1982 valmistui Suomen kymmeneksi pisin Kaitaisten silta.[14]

Kustavin kunnanjohtaja on Rauno Peltola vuodesta 2022. Hänen edeltäjänsä oli Veijo Katara.[10][15] Kunnanvaltuustossa on 15 paikkaa, joista seitsemän on kokoomuksen, viisi keskustan, kaksi SDP:n ja yksi perussuomalaisten hallussa kaudella 2021–2025.[7]

Vuonna 2015 kunnassa oli 278 työpaikkaa. Niistä 15 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 55 % palveluissa ja 25 % jalostuksessa.[16]

Kustavin suurimpia yrityksiä ovat Kustavin Puu Oy (konkurssissa)[17], Kustavin Matkailu Oy, Jannen lohi oy, Kustavin tuhatapu, Oy Pureva Ab, Kustavin Savipaja Oy ja Merineule Oy, Itätalon talonpoikaiskartano, Restaurant Grill, Laura Peterzén studio sekä MOKKAPUU Ay.

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Kustavin Merikala, Kalastusalus Anne ja rakenneteknisiä palveluita tarjoava BM Raudoite Länsi-Suomi.[18]

Noin 3 000 kesämökistä saatavan kiinteistöveron osuus on selvästi suurempi kuin koko maassa – kuudesosa kunnan budjetista.[10]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kunnan varhaiskasvatuspalvelut ovat maksuttomat kokeiluaikana 1.1.–31.12.2018. Mökkiläisten suuri määrä riittää pitämään kunnassa yllä monenlaisia palveluita, siellä on jopa Alko.[10]

Kustavissa on Kivimaan koulu -niminen alakoulu.[22]

Kustavissa sijaitsevat muun muassa 1700-luvun lopulla rakennettu Kustavin kirkko, Isokarin majakka, Itätalon talonpoikaiskartano, Suomen sodan muistomerkki, Jeremian luolat ja Vartsalan lossi.

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kustavissa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat[23]:

• Kustavin seurakunta

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kustavin alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[24] Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä vaikutusta on herännäisyydellä[25].

• David Jansson (1821–1883), laivanvarustaja
• Eero Kilpi (1882–1954), Suomen kansallisteatterin näyttelijä
• Volter Kilpi (1874–1939), kirjailija, Eero Kilven veli
• August Bernhard Mäkelä (1863–1932), pakinoitsija
• Hagar Olsson (1893–1978), kirjailija, kirjallisuuskriitikko, näytelmäkirjailija ja kielenkääntäjä
• Martti Ruola (1917–1988), rakennusmestari ja teollisuusneuvos
• Urho Ruola (1919–2006), rakennusmestari ja vuorineuvos, Martti Ruolan veli
• Antti Wihuri (1883–1962), laivanvarustaja ja suurlahjoittaja, merenkulkuneuvos

Kustavin pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla keitetty hauki piparjuurikastikkeen kera.[26]

• Luettelo Kustavin julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kustavi Wikimedia Commonsissa

• Kustavin kunnan kotisivu
• Tilastokeskus: Kustavin avainluvut
• Anavaisen kartta vuodelta 1697
• Friisilän kartta vuodelta 1696
• Västerbyn kartta vuodelta 1699 maanmittari Olof Mörtin tekemät