Kustaa Inkala
Kustaa Adolf Inkala (21. lokakuuta 1896 Oulu – 23. marraskuuta 1972[1]) oli suomalainen eversti.
Inkala valmistui Kadettikoulusta 1922 sekä sotakorkeakoulusta 1928 (ye-upseeri 1929). Hän palveli Tampereen rykmentissä nuorempana upseerina, komppanianpäällikkönä ja aliupseerikoulun johtajana. Salmin rajavartioston komentajan apulaisena Inkala toimi 1928-1936. Kannaksen rajavartioston komentajana ja rajakomendanttina hän oli 1936-1940. Talvisodan aikana 8.12.1939 alkaen Inkala komensi JR 11:a eli Ässärykmenttiä. Rajavartioston päällikön apulaisena hän toimi 1940-1945. Jatkosodan aikana Inkala toimi myös Karjalan armeijan esikunnan operatiivisen osaston päällikkönä. Jatkosodan lopulla hän komensi 10.7.1944 alkaen Rajajääkäriprikaatia.
Sodan jälkeen Inkala komensi Rajajääkärirykmentti 1:ä 1945-1946. Armeijakunnan esikuntapäällikkönä hän toimi 1947. Kotkan sotilaspiiriä hän komensi 1947-1948 ja Savonlinnan sotilaspiiriä 1948-1950. Vuodesta 1950 alkaen Inkala toimi Oulun sotilaspiirin johdossa ja siirtyi reserviin 1956.
Ylennykset: vänrikki 31.7.1919, luutnantti 16.5.1921, kapteeni 6.12.1925, majuri 6.12.1929, everstiluutnantti 16.5.1937, eversti 31.10.1941.
Teoksia
- Gallipoli : Tutkielma maa- ja merivoimien yhteistoiminnasta. Sotakorkeakoulun Upseerikerhon julkaisuja n:o 4. Otava 1929 (nimellä kapteeni Inkala)
Lähteet
- http://runeberg.org/kuka/1954/0264.html
- Raunio Ari & Kilin, Juri: Jatkosodan torjuntataisteluja 1942-1944. Karttakeskus, 2013, 2. painos, s. 257. ISBN 978-951-593-070-5.
Lähteet
- Kuolleita. Helsingin Sanomat, 6.12.1972, s. 11. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 8.3.2018.