Kurt Elling

Kurt Elling syntyi Chicagossa vuonna 1967.[1] Hän päätti keskittyä musiikkiuraan opiskelessaan Chicagon yliopistossa ylempää korkeakoulututkintoa filosofiasta.[2]

Elling alkoi luoda uraansa Chicagon pienissä klubissa, erityisesti Green Millissä, ja sen jälkeen ympäri Keskilänttä. Blue Note Records solmi demon perusteella Ellingin kanssa levytyssopimuksen ja julkaisi 1995 tämän ensimmäisen albumin Close Your Eyes. Elling sai heti huomiota jazzpiireissä, ja jazzyleisö otti hänet omakseen vuonna 1997 julkaistun The Messengerin jälkeen. This Time It’s Love vei Ellingin tyyliä enemmän balladien ja rakkauslaulujen suuntaan.[1]

Elling keikkaili ahkerasti, ja Blue Note julkaisi vuonna 2000 Green Millin keikoista julkaistun Live in Chicago -konserttitallenteen. Seuraavana vuonna ilmestyi Ellingin kunnianhimoisin albumi Flirting with Twilight, jonka ensimmäisen kappaleen hän aloitti laulamassa Charlie Hadenin bassosooloa. Ellingin seuraavat albumit olivat Man in the Air (2003) ja Nighmoves (2007). Osana Lincoln-keskuksen American Songbook -konserttisarjaa Elling julkaisi konserttitallenteen Dedicated to You: Kurt Elling Sings the Music of Coltrane and Hartman (2009).[1]

Ellingin seuraava oma albumi The Gate ilmestyi 2011. Se oli hänen provosoivin albuminsa, jossa modernit jazzstandardit rinnastettu pop-, rock- ja soulsävelten kanssa. Albumilla soitti monia tunnettuja muusikoita, kuten Laurence Hobgood, John Patitucci ja Bob Mintzer. Ellingin 1619 Broadway – The Brill Building Project (2012) oli kunnianosoitus Brill Buildingista 1950- ja 1960-luvulla tulleelle popmusiikille. Passion World (2015) -albumissa Elling yhdisteli erilaisia tyylejä ympäri maailmaa.[1]

Ellingillä on neljän oktaavin baritoniääni. Hänen kappaleissaan on hänen itsensä tekemiä sävellyksiä ja jazzstandardien moderneja tulkintoja. Niissä kaikissa hän käyttää myös improvisaatiota, scat-laulua, spoken wordia ja runoutta.[3] Elling on erikoistunut erityisesti niin sanottuun vocalese-tyyliin, jossa sanoitetaan tunnettuja improvisoituja jazzsooloja. Hän on tehnyt lyriikoita muun muassa Wayne Shorterin, Keith Jarrettin ja Pat Methenyn kappaleisiin.[4]

Elling on ollut 2000-luvun menestyneimpiä jazzlaulajia, ja hän on voittanut useita palkintoja. Down Beat -musiikkilehden kriitikot valitsivat hänet 14 kertaa (2000–2013) vuoden parhaaksi mieslaulajaksi. Yleisöäänestyksen hän on voittanut kahdeksan kertaa. JazzTimes-lehden yleisöäänestyksessä hänet on valittu parhaaksi mieslaulajaksi myös kahdeksan kertaa. Hän on ollut 13 kertaa ehdolla Grammy-palkintoon. Albumista Dedicated to You: Kurt Elling Sings the Music of Coltrane and Hartman Elling voitti parhaan lauletun jazzalbumin Grammyn.[3]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kurt Elling Wikimedia Commonsissa

• Kotisivut (englanniksi)