Kursu
Kursu on kylä, joka sijaitsee Sallan kunnassa,[1] Lapin maakunnassa. Kursun kylän nimi tulee joidenkin lähteiden mukaan Kuolajärven saamenkielisestä nimestä ja tarkoittaa laaksoa. Kursua suunniteltiin aikanaan Sallan kirkonkyläksi, mutta suunnitelma ei toteutunut.[2] Kylässä on rautatieasema, josta on 39 kilometriä Kemijärvelle. Kursun kirkko, jonka yhteydessä toimii myös seurakuntakeskus, rakennettiin vuonna 1964. Kursussa on vakituisia asukkaita noin 220.
Kursu on vaarojen ympäröimä kylä. Vuosisatojen aikana raivattujen peltojen ja asutuksen keskityttyä kylän keskelle on Kursu tunnettu ennen maisemaltaan hyvin avoimena ja näyttävänä kylänä. Näkyvimpänä kylämaisemassa vaikuttavat järvet Kotijärvi, Keskijärvi, Pääjärvi sekä Tuurajärvi. Myöskin Kursua ympäröivät vaarat ovat näyttäviä kylämaisemassa muun muassa Koti-kuusivaara, Iso Nälkämävaara, Päävaara sekä Keskivaara. Kylän kiertää Kemijärveen laskeva Käsmäjoki, joka on ollut ikiaikainen kauppa-ja kulkureitti idän suuntaan. Muita kylämaisemassa näyttäviä ovat Vuonnanniemen hiekkadyynit sekä eripuolilla kylää näkyviä harjuja. Luonnonmaisemaa ovat muovanneet ja täydentäneet 1700-luvun alusta alkaen maanviljely ja karjanhoito sekä rakentaminen.
Historia
Kursun ensimmäiset uudisasukkaat
Kursussa on liikkunut ja oleskellut väkeä jo esihistoriallisella ajalla. Siitä ovat osoituksena arkeologiset löydökset Kotijärven ranta-alueilta Jaakontalonniemestä sekä Vuonnanniemestä. Kotijärveltä Tuurajärvelle ulottuneelta maakaistaleelta on löydetty muinaisia asuinpaikkoja sekä Koskenkankaalta peuranpyynti kuoppia. Kursun on jakanut kahtia vanha Lapin ja lannan raja ja asukkaita Kursussa on ollut jo ennen uudisasutuksen tuloa.
Kursun ensimmäiset talonpoikaiset uudisasukkaat olivat asiakirjoihin nojautuen Olli Tuomaksenpoika Ollilla ja hänen puolisonsa Briita Kallentytär Mölö ovat muuttaneet Kemijärveltä Kursuun 1600-luvun lopulla. Kuitenkin vanhin manttaali- ja veroluetteloissa oleva maininta Kursun kylän asutuksesta ajoittuu vuodelle 1620. Kursun vanhimpana asukkaana voidaan pitää Anders Thomansson Kounitz -nimistä henkilöä, joka syntyi noin vuonna 1590 ja kuoli Kursussa 1688. 1800- ja 1900-luvulla vauraus Kursussa lisääntyi. Se näkyi erityisesti vilkkaana kylän rakentamisena ja peltojen raivaamisena.
Teollistuva kylä
Isojaon valmistuminen 1934 auttoi Kursua nousemaan ja saamaan tuloa paremmin metsistä. Suuret savotat koko kunnassa toivat mukanaan uutta väestöä ja ne jatkuivat aina 1939 saakka.
Talvisodassa evakkoon lähtiessä poltettiin melkein koko kylän rakennuskanta. Jatkosodan aikana Kursu oli saksalaisten huoltopaikkana. Saksalaisten lähdettyä Kursuun jäi saksalaisten parakkeja sekä muutamia 1930-luvulla rakennettuja taloja ja rakenteilla olevien talojen runkoja, joihin oli sodan jälkeen helppo rakentaa talo. Näin ollen Kursu toimi Sallan kirkonkylänä ennen uuden kirkonkylän rakentamista. Kursu nousi sotien jälkeen nopeasti, ja kylässä toimi muun muassa apteekki, kansanhuolto, inspiiri, nimismiehen kanslia, pankki, useita kauppoja, poliisi, lääkäriasema, lastenkoti ja koulu. Kursuun oli perustettu koulu jo 1923. Märkäjärven jälleenrakennuksen jälkeen 1950 iso osa palveluista siirtyi kirkonkylään. Kursun nousukautta olivat 1950-1960-luku, jolloin kylään perustettiin kauppoja, meijeri ja saha. Kursun puun saha, on oleellinen osa Kursun ja Sallan historiaa, ja se toi leivän monelle perheelle. Saha toi rakennusaikoina työtä noin 200 hengelle ja myöhemmin noin 100 hengelle. Kursu oli tuolloin Sallan työllistävämpiä kyliä. Kursuun rakennettiin 1964 myös kirkko, joka on edelleen kirkkokäytössä.[3]
1970-luku oli suurta Ruotsiin muuton aikaa, kun pienviljely kannattavuus oli laskenut ja suuret ikäluokat tulivat työikään. Suuri osa Kursun kylän väestäkin lähti Ruotsiin tai sitten työn puuttuessa siirryttiin työttömyyskortistoon.
Vielä 1990-luvulla Kursussa oli kaksi kauppaa, pankki, posti ja baari. Viimeinen kauppa lopetettiin 2000. Meijeri lopetettiin 2001, saha 2003 ja koulu 2014.
Kylässä vakituisesti asuvia on noin 220.
Kursun Kyläseura
Maamiesseura on järjestänyt organisoitua kylätoimintaa Kursussa jo vuodesta 1901 lähtien. Kursun Työväen- Ja Pienviljelijäin yhdistys ry perustettiin vuonna 1948, ja se rakensi kylään Kansantalon. Kansantalo oli ensimmäinen julkinen kokoontumispaikka Sallassa sodan jälkeen, ja se toimi tällöin myös kirkkona.
Kansantalossa, nykyisessä Kylätalossa, on ollut vuosien varrella paljon toimintaa. Talolla on järjestetty vuosien aikana paljon tapahtumia muun muassa häitä, vappujuhlia, tansseja, iltamia, elokuvanäytöksiä, teatteria, bingoa, kirpputoreja, kahvilaa, painonnostokisoja, koiramarkkinoita.
Kansantalolla on esiintynyt lukuisia Suomen nimekkäitä artisteja ja laulajia orkestereineen muun muassa Tapio Rautavaara, Eemeli, Esa Pakarinen, Annikki Tähti, Souvarit ja monia tanssiyhtyeitä suomesta ja ulkomailta. Tärkeimpinä olleet kuitenkin paikalliset yhtyeet.
Näyttämön takaseinällä oleva maalaus kuvaa Kursuun näkyvää maisemaa, Päävaara, Keskivaara ja Nälkämävaara.
Kansantalo oli runsaassa käytössä 1970-luvulle asti, mutta sitten toiminta hieman hiipui. Kylätoimikunta perustettiin 1980-luvulla. Kylätalo oli vuokralla Kursun alueen kyläyhdistyksellä noin 10 vuotta, vuoteen 2002 saakka. Kursun alueen kyläyhdistys järjesti Kylätalolla runsaasti erilaisia tapahtumia sekä tansseja.
2008 perustettiin Kursuun uusi kyläyhdistys entisen tilalle, ja sen nimeksi tuli Kursun kyläseura ry. Kursun kyläseura osti Kylätalon Kursun Työväen- Ja Pienviljelijäin yhdistys ry:ltä vuonna 2008.
Kyläseura on pitänyt talolla kesäisin kirpputoreja, kahvilaa, tansseja sekä erilaisia tapahtumia[4].
Lähteet
- Sallan kunta - Kursu
- Kursu, Historiaa
- Elo Tiina: Raivaajien ja rakentajien Salla. Ympäristöministeriö, 2012.
- Kursun kyläsivut kylakursu.wix.com.