Kurovskoje
Kurovskoje (ven. Куровско́е) on kaupunki Moskovan alueen Orehovo-Zujevskin piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Meštšeran alangolla Moskvajokeen laskevan Nerskaja-joen rannalla 92 kilometriä Moskovasta kaakkoon. Kaupungissa risteytyvät Moskovan ja Kazanin sekä Orehovo-Zujevon ja Voskresenskin väliset rautatiet (Kurovskajan asema). Asukkaita on 19 100 henkeä (vuonna 2006).
Kurovskajan kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1646. Seutu oli vanhastaan tunnettu käsityöammateistaan. Vuonna 1854 kylän lähelle perustettiin tekstiilitehdas, jota laajennettiin 1920–1930-luvuilla. Vuonna 1931 paikkakunta sai kaupunkimaisen taajaman statuksen ja vuonna 1952 siitä tuli Kurovskojen kaupunki. Vuosina 1929–1959 se oli Kurovskojen piirin keskus.[1]
Neuvostoaikana kaupungissa oli tekstiili- ja elintarviketeollisuutta. Kurovskojen tekstiilitehdas teki konkurssin vuonna 2000.
Lähteet
- Goroda Rossii: entsiklopedija, s. 229. Moskva: Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-026-6.
Aiheesta muualla
- Kurovskojen kaupungin sivusto (venäjäksi)
Hallinnollinen keskus: Moskova (erillinen hallintoalue) Aprelevka | Balašiha | Bronnitsy | Dedovsk | Dmitrov | Dolgoprudnyi | Domodedovo | Drezna | Dubna | Dzeržinski | Elektrogorsk | Elektrostal | Elektrougli | Frjazino | Golitsyno | Himki | Hotkovo | Istra | Ivantejevka | Jahroma | Jegorjevsk | Jubileinyi | Kašira | Klimovsk | Klin | Kolomna | Koroljov | Kotelniki | Krasnoarmeisk | Krasnogorsk | Krasnozavodsk | Krasnoznamensk | Kubinka | Kurovskoje | Likino-Duljovo | Ljubertsy | Lobnja | Losino-Petrovski | Luhovitsy | Lytkarino | Možaisk | Mytištši | Naro-Fominsk | Noginsk | Odintsovo | Orehovo-Zujevo | Ožerelje | Ozjory | Pavlovski Posad | Peresvet | Podolsk | Protvino | Puštšino | Puškino | Ramenskoje | Reutov | Rošal | Ruza | Šatura | Sergijev Posad | Serpuhov | Solnetšnogorsk | Staraja Kupavna | Štšolkovo | Stupino | Taldom | Tšehov | Tšernogolovka | Vereja | Vidnoje | Volokolamsk | Voskresensk | Vysokovsk | Zaraisk | Železnodorožnyi | Žukovski | Zvenigorod |