Kurjentattaret
Kurjentattaret (Koenigia) on kasvisuku tatarkasvien heimossa. Siihen luokitellaan kuuluvaksi 35 lajia.[1] Suku Koenigia on nimetty 1700-luvulla eläneen luonnontutkijan Johann Gerhard Königin mukaan.[2]
Kurjentattaret | |
---|---|
Kurjentatar Koenigia islandica |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
Kladi: | Siemenkasvit Spermatophytina |
Kladi: | Koppisiemeniset Magnoliopsida |
Kladi: | Aitokaksisirkkaiset Eudicots |
Lahko: | Caryophyllales |
Heimo: | Tatarkasvit Polygonaceae |
Suku: |
Kurjentattaret Koenigia L. (1767) |
Synonyymit | |
|
|
Katso myös | |
Aikaisemmassa rajauksessa sukuun on kuulunut enintään muutamia lajeja, tunnetuimpana kurjentatar (Koenigia islandica). Se on yksivuotinen, hyvin pienikokoinen, enintään viisi senttimetriä korkeaksi kasvava levinneisyydeltään arktinen ruohokasvi.[3][4]
Uusin molekyylifylogenian tutkimus on osoittanut, että kurjentattaret ja röyhytattaret (Aconogonon) muodostavat yhden kladin, minkä vuoksi nämä kaksi sukua on päätetty yhdistää.[5] Tällöin kaikki röyhytatarlajit saavat tieteellisen nimen aiemmin kuvattuun kurjentattarien sukuun. Röyhytattaret on aiemmin vaihtoehtoisesti sisällytetty kosteikkotatarten eli ukontatarten (Persicaria) sukuun.
Kurjentatarlajeja
- alppiröyhytatar eli alppitatar (Koenigia alpina)
- kaitaröyhytatar eli röyhytatar (Koenigia divaricata)
- suomenröyhytatar eli suomentatar (Koenigia × fennica, alppi- × laavaröyhytatar)
- kurjentatar eli tundrakurjentatar (Koenigia islandica)
- siperianröyhytatar (Koenigia ocreata)
- seljaröyhytatar eli seljatatar (Koenigia polystachya)
- himalajanröyhytatar (Koenigia rumicifolia)
- laavaröyhytatar eli laavatatar (Koenigia weyrichii)
Lähteet
- Govaerts, R. et al.: Koenigia L. Plants of the World Online. 2022. Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 7.7.2022. (englanniksi)
- Den virtuella floran: Dvärgsyror Koenigia L. (ruotsiksi)
- Den virtuella floran: Dvärgsyra Koenigia islandica L. (ruotsiksi)
- Hämet-Ahti, Leena, Suominen, Juha, Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti (toim.): Retkeilykasvio, 4. uudistettu painos. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
- Schuster, T.M., Reveal, J.L., Bayly, M.J. & Kron, K.A. 2015. An updated molecular phylogeny of Polygonoideae (Polygonaceae): Relationships of Oxygonum, Pteroxygonum, and Rumex, and a new circumscription of Koenigia. Taxon 64(6): 1188–1208.