Kuremaa järv

Järven pinta-ala on 400 hehtaaria (ha) ja se on 4,3 kilometriä pitkä ja 1,3 kilometriä leveä. Rannan tuntumassa sijaitsee vain yksi saari, jonka pinta-ala on 0,08 ha. Vedenpinnan korkeus on keskimäärin 83,0 metriä mpy. Järveen laskee runsaasti pelto- ja metsäojia, joista huomattavimmat ovat Toovere kraavi ja Tammemetsa kraavi. Sen laskujoki on Amme jõgi, joka lähtee järven kaakkoispäästä ja virtaa parin kilometrin päässä Palamusen taajaman läpi. Amme jõgi laskee lopulta Kaiavere järveen. Kuremaa järven valuma-alueen laajuus on 25,4 neliökilometriä.[2][3]

Järvi on luodattu ja sen keskisyvyys on 5,9 metriä ja suurin syvyys 13,8 metriä. Järven tilavuudeksi on arvioitu 0,0234 kuutiokilometriä eli 23,4 miljoonaa kuutiometriä. Järven rantaviivan pituus on 11,3 kilometriä, jostapuolet on metsää ja loput peltojen rantoja. Rannat ovat pääsääntönä kovapohjaisia ja enimmäkseen hiekkaa. Järven syvänteessä on mutakohja.[2][3][4]

Järvi on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 3) mukaan veden kovuuden osalta keskikova järvi, jonka vesimassa lämpötilakerrostuu (vir. keskmise karedusega kihistunud veega järv) säännöllisesti.[2]

Järvi luokitellaan limnologisesti saman aikaisesti sekä kovavetiseksi järveksi että eutrofiseksi järveksi (vir. kalgiveeline eutroofne tai kalgiveeline rohketoiteline, KE). Silloin järven veden kalkkipitoisuus on keskikorkea tai korkea ja sen ravinnepitoisuudet ovat korkeat.[2]

Järvi melko kalaisia. Sen runsaimat kalalajit ovat lahna, ahven ja särki, mutta yleisiä ovat myös salakka, allikkosalakka ja hauki. Saaliiksi on saatu myös vähäisissä määrin kiiski, kivisimppu, ankerias, made, sorva ja kolmipiikki. Järveen on istutettu Coregonus maraenoides, muikku, kuha, karppi, peledsiika, kuore ja ruutana. Alueella elää jokirapu sekä silmällä pidettävä vesisiippa.[5][6]

Vuonna 1870 suoritettiin järvenlasku, jolloin vedenpinta aleni noin metrin ja vuonna 1963 laskettiin sitä vielä puoli metriä.[4]