Kupittaan jalkapallostadion

Kupittaanpuiston ensimmäiset jalkapalloharjoitukset pidettiin jo vuonna 1890 ja saman vuosikymmenen lopulla alkoi turkulainen voimisteluopettaja August Blomberg järjestää luokkienvälisiä jalkapallo-otteluita. Aukio, jonka laidalla Kupittaan jalkapallostadion sijaitsee onkin nimetty hänen muistokseen. Itse stadionin nimi oli valmistuessaan Kupittaan jalkapallostadion, mutta uuden pääkatsomon valmistuttua 2003 se sai nykyisen nimensä.[2]

Uutuuttaan hohtanut Kupittaan jalkapallostadion oli yksi Helsingin olympialaisten jalkapalloturnauksen pääareenoista. Kupittaalla pelattiin kaksi alkusarjan ottelua sekä kaksi varsinaisen ensimmäisen kierroksen ottelua. Alkusarjan ottelut olivat Unkari–Romania 15. heinäkuuta 1952 ja Brasilia–Alankomaat 16. heinäkuuta. Jatko-ottelut olivat Saksa–Egypti 20. heinäkuuta sekä Tanska–Puola 21. heinäkuuta. Kaikki neljä ottelua vetivät paikalle mukavasti yleisöä, eniten (16 000 katsojaa) oli Brasilia–Hollanti- ja vähiten (8 000) Tanska–Puola-ottelussa.[3]

Liigakauden 2006 alkuvaiheessa Kupittaan jalkapallostadionin nurmi oli todella ala-arvoisessa kunnossa. Huonon kunnon syyksi esitettiin pinnan ja lämmitysjärjestelmän väliin muodostunut tiivis savikerros, joka esti järjestelmän toiminnan. Huonokuntoisella savikentällä jouduttiin kuitenkin jatkamaan sarjan kesätaukoon asti, jolloin ryhdyttiin suurimittaisiin huoltotöihin. Kentän pinnasta kuorittiin usean sentin savikerros lämmityksen toiminnan varmistamiseksi ennen uuden siirtonurmen ja kasvukerroksen asentamista. Operaation hinnaksi tuli noin 70 000 euroa. Loppukausi Turussa pelattiinkin erinomaisella nurmella.[4]

TPS piti Kupittaan jalkapallostadionia kotikenttänään Mestaruussarjassa ja Veikkausliigassa vuoteen 2014 asti. TPS putosi kauden 2014 päätteeksi Ykköseen ja siirtyi Turun Urheilupuiston yläkentälle taloudellisten vaikeuksien takia kaudesta 2015 alkaen.[5] TPS palasi Kupittaan jalkapallostadionille kaudella 2017.[6]

Stadion käsittää kolme katsomoa: vuoden 1952 olympialaisiin valmistuneen Olympiakatsomon, vuonna 2003 valmistuneen uuden pääkatsomon sekä vuoden 2009 jalkapallon naisten EM-kisoihin[7] valmistuneen päätykatsomon. Olympiakatsomon on suunnitellut arkkitehti Erik Bryggman[8] ja uuden pääkatsomon Schauman Arkkitehdit[9]. Näiden istumapaikkakapasiteetti on yhteensä 8 072 paikkaa, jonka lisäksi stadionilla on optio 1 300 seisomapaikalle. Kupittaan jalkapallostadionin omistavat Turun kaupunki sekä Kupittaan Stadion Oy.

Kupittaan jalkapallostadionin yleisöennätys on 19. lokakuuta 2019 Suomen mestaruuden ratkaisseesta Interin ja KuPS:n ottelusta, jota seurasi 9 125 katsojaa.[10]

Jos aika ennen nimenvaihdosta ja uuden katsomon valmistumista lasketaan mukaan, kamppailee ennätyksestä kaksi ottelutapahtumaa: TPS:n ja italialaisen Internazionalen UEFA Cup -ottelu vuodelta 1987, joka veti noin 15 000 katsojaa sekä edellä mainittu Helsingin olympialaisten kamppailu Brasilia–Alankomaat (16 000 katsojaa). Molemmat luvut ovat tosin arvioita eivätkä tarkkaa faktatietoa.

1. Jalkapallokirja 2014, s. 394. Suomen Palloliitto, 2014.
2. Tietoa Kupittaanpuistosta (Arkistoitu – Internet Archive)
3. XV. Olympiad Helsinki 1952 Football Tournament (englanniksi)
4. Veikkausliigan uutisluku: Veritas stadionin nurmi vaihtoon
5. TPS vaihtaa kotikenttää sportti.com. 3.12.2014. Viitattu 21.3.2015.
6. TPS palaa ensi kaudeksi takaisin Veritas Stadionille TPS 11.11.2016.
7. Turun Sanomat: Turku päätti lopultakin lähteä mukaan stadionhankkeeseen^{[vanhentunut linkki]}
8. Jälkipeli: Kaiken kokenut Kupittaa on turkulaisten rakas urheilukeskus Aamuset. 9.7.2017. Arkistoitu 21.6.2018. Viitattu 21.6.2018.
9. Veritas Stadion Schauman Arkkitehdit. Arkistoitu 21.6.2018. Viitattu 21.6.2018.
10. TS hetki hetkeltä: KuPS on jalkapallon Suomen mestari – Inter joutuu tyytymään hopeaan Turun Sanomat. 19.10.2019. Viitattu 19.10.2019.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kupittaan jalkapallostadion Wikimedia Commonsissa

• Veritas Stadionin kotisivut