Kuparioksikloridi

Kuparioksikloridi
Tunnisteet
CAS-numero	1332-65-6
Ominaisuudet
Molekyylikaava	Cu2(OH)3Cl
Moolimassa	213,574 g/mol
Ulkomuoto	Vihreää kiteistä ainetta[1]
Tiheys	3,72–3,76 g/cm3[2]
Liukoisuus veteen	Ei liukene veteen[1]
	Infobox OK

Kuparioksikloridi eli dikuparikloriditrihydroksidi (Cu₂(OH)₃Cl) on kupari-, kloridi- ja hydroksidi-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Luonnossa sitä esiintyy atakamiitti- ja paratakamiittimineraaleina. Yhdistettä käytetään muun muassa väriaineena ja fungisidina.[1][2]

Ominaisuudet

Huoneenlämpötilassa kuparioksikloridi on vihreää ja veteen liukenematonta kiteistä ainetta. Happoihin se sen sijaan liukenee ja syanidi- ja ammoniakkiliuokset liuottavat sitä muodostaen komplekseja. Emäksisten vesiliuosten vaikutuksesta siitä muodostuu kuparihydroksidia. Kuumennettaessa kuparioksikloridia yli 200 °C:n lämpötilaan se hajoaa kupari(II)oksidiksi.[1][2][3][4]

Valmistus

Kuparioksikloridia voidaan valmistaa kupari(I)kloridin natriumkloridia sisältävästä vesiliuoksesta kuumentamalla 60–90 °C:n lämpötilaan ilman hapen toimiessa hapettimena. Toinen tapa on kuparikloridin ja kuparihydroksidin välinen reaktio.[1][2][3][4]

12 CuCl + 3 O₂ + 6 H₂O → 4 Cu₂(OH)₃Cl + 4 CuCl₂

Kuparioksikloridin tärkein käyttökohde on kasvinviljelyssä lehdille levitettävänä fungisidina. Sitä käytetään muun muassa kasviksien, perunoiden, viinirypäleiden ja koristekasvien viljelyssä fungisidina. Yhdistettä voidaan käyttää myös vihreänä väriaineena.[1][2][3][4][5]

Lähteet

E. M. Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 245. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3.
H. Wayne Richardson: Copper compounds, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 9.12.2015
H. Wayne Richardson:Copper Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2003. Viitattu 9.12.2015
Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 267. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3110114515. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 9.12.2015). (englanniksi)
Richard P. Pohanish: Sittig's Handbook of Pesticides and Agricultural Chemicals, s. 242-243. William Andrew, 2014. ISBN 978-1455731480. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 9.12.2015). (englanniksi)

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[karamaki-1] E. M. Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 245. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3.

[ullmann-2] H. Wayne Richardson: Copper compounds, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 9.12.2015

[kirk-othmer-3] H. Wayne Richardson:Copper Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2003. Viitattu 9.12.2015

[concise-4] Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 267. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3110114515. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 9.12.2015). (englanniksi)

[sittig-5] Richard P. Pohanish: Sittig's Handbook of Pesticides and Agricultural Chemicals, s. 242-243. William Andrew, 2014. ISBN 978-1455731480. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 9.12.2015). (englanniksi)