Kupariaarrekulttuuri
Kupariaarrekulttuuri (engl. Copper Hoard Culture) pääosin n. 1700–1200 eaa. tarkoittaa tavallisesti Pohjois-Intiasta löydettyjä muinaisia hopea- ja kupariesineiden kokoelmia. Tunnetuimpia näistä ovat ihmisenmuotoiset kuparikuviot ja harppuunamaiset keihäänkärjet. Osa kupariaarteista on löydetty paikoista, joissa oli okralla värjättyä keramiikkaa.
Ajoitus
Varhaista kupariaarteita muistuttavia esineitä on löydetty esim Lothalista jo 3. vuoistuhannelta eaa. Varsinainen kupariaarrekulttuuri Intiassa noin 2000–1200 eaa. kukoistanut kulttuuri. Se tunnetaan kupari-hopeakätköistä. Useimmat kulttuurin löytöpaikat on ajoitettu aikaan 1700–1200 eaa.
Alue
Kulttuurin keskusalue oli Gangesin ja Jamunan yläjuoksujen välisellä tasangolla, 'doab':illa.[1][2] Kupariaarteita tavataan paljon oasavaltioissa Uttar Pradesh, Bihar, Orissa ja Madhya Pradesh. Varsinaisen kupariaarrekulttuurin: antenniperäisiä mielloka, ihmisenmuotoisia kuvioita jne. alue oli Ganga-Jamuna tasangolla 24 leveysesteesta pohjoiseen, pituuspiirien 78–84 välissä.[3] Niinpä kupariaarrekulttuurilla tarkoitetaan yleensä Ganga-Drishadvatin doabista ja lähialueilta löydettyjä kupariaarteita, vaikka kupariesineiden kokoelmia on löydetty muualtakin Intiasta.
Doabin kupariaarteiden esineitä
Kulttuurille ominaisia aseita olivat harppuunamaiset keihäänkärjet, antenniperäiset miekat ja miekat, joissa oli perässä pieni koukku. Paljon oli litteitä, talttamaisia reiättömiä kirveitä. Muita löytöjä ovat tyylitellyn ihmisen muotoiset kuparilevyt, joissa saattoi olla kaiverruksia. Nämä muistuttavat myös kalaa. Näiden muodot ja niiden esittämät kuvat tuovat mieleen Indus-kulttuurin sinetit.
Kulttuurin alueet
Erilaisia kupariaarteita on löydetty laajalta alueelta Intiasta, pakistanista ja lähialueilta.
- Etelä-Haryana/pohjoinen Rajasthan, litteät kirveet, harppuunat, kakoiskirveet, antenniperäiset miekat
- Gangesin-Jamunan tasanko, tyypillinen kupariaarrekulttuuri, lähellä Etelä-Haryanan moonnelmaa
- Chota Nagpur
- Madhya Pradesh
Katso myös
Lähteet
- Chapter 3, Weapons and Implements in Copper Hoard Phase shodhganga.inflibnet.ac.in. Viitattu 16.9.2018.
- Pottery Cultures mapping with Kingdoms/civilization of India(apart from IVC) Historum. 9.1.2016. Viitattu 16.9.2018.
- Agrawal, D. P.: The Copper Hoards Problem: A Technological Angle (s. 114) citeseerx.ist.psu.edu. 14.6.1969. Viitattu 16.9.2018.