Kuopion linja-autoturma

Linja-auton matkustajat olivat Ruotsin Kalixin kunnassa asuvia ruotsinsuomalaisia karaokekerholaisia, jotka olivat matkalla Kuopion Leväsellä sijaitsevaan kylpylähotelli Rauhalahteen.[1] Kemin Liikenteen tilausajossa ollutta linja-autoa ajoi vuonna 1951 syntynyt ylitorniolainen freelancer. Hän teki oman yrityksensä kautta bussikuljetuksia useille liikennöitsijöille keikkaluonteisesti.[1][2][3][4]

Bussi lähti matkaan Kalixista 24. elokuuta kello 6.15 paikallista aikaa. Linja-auto pysähtyi vajaan tunnin kuluttua Ruotsin Haaparannalla, josta otettiin mukaan vielä kaksi matkustajaa. Ensimmäinen pitkä pysähdys vietettiin Limingassa sijaitsevassa ABC Tupoksessa, jossa viivyttiin noin 50 minuuttia. Seuraava, korkeintaan puoli tuntia kestänyt tauko, pidettiin noin tuntia myöhemmin Pulkkilan ABC-huoltoasemalla. Viimeinen pysähdys ennen onnettomuutta oli noin 140 kilometriä myöhemmin Lapinlahden Nesteellä, jolloin matkaa onnettomuuspaikalle oli noin 60 kilometriä.[5]

Jotkut matkustajat olivat matkan aikana huomanneet, että kuljettaja oli viimeistään Pulkkilassa pidetyn tauon jälkeen ”hoiperrellut” keskilinjan tuntumassa ja reunalinjalla edestakaisin. Lisäksi auto oli ajanut hyvin lähellä rekka- ja henkilöautoja ennen ohituksia. Kuljettajaa oli pyydetty hidastamaan, ja matkan vastuullinen matkanjohtaja oli kysynyt tältä mahdollisesta väsymyksestä. Kuljettaja oli vielä hetkeä ennen onnettomuutta vakuuttanut, ettei ole väsynyt.[1]

Onnettomuus tapahtui noin kello 14.50[6], kun linja-auto poistui moottoritieltä Jynkän ja Kolmisopen liittymästä. Bussin olisi pitänyt kääntyä risteyksestä vasemmalle Rauhalahdentielle, mutta se ohjautui kulkusuunnassaan oikealle ja suistui liittymästä kaiteen läpi rautatielle pudoten noin 7–10 metrin matkan kyljelleen.[1][7][8] Linja-auton keula jäi nojaamaan kallioon ja perä putosi radalle. Juuri ennen radalle syöksymistään linja-auto törmäsi viiteen liittymässä olleeseen henkilöautoon, jolloin kolmessa henkilöautossa olleet matkustajat loukkaantuivat.[2] Matkaa määränpäähän Rauhalahden hotellille olisi ollut enää vajaa kolme kilometriä.[5]

Linja-autossa oli kaikkiaan 21 matkustajaa[9], jotka kaikki kuljetettiin ambulansseilla Kuopion yliopistolliseen sairaalaan. Kaikkiaan onnettomuudessa kuoli neljä ihmistä ja loukkaantui 17, joista neljä vakavasti[6]. Kaikki kuolleet olivat bussin matkustajia, jotka olivat syntyneet 1940- ja 1950-luvuilla.[1][2] Kuolleista kolme oli naisia ja yksi mies. Naisista kaksi oli Ruotsin kansalaisia ja yksi Suomen kansalainen, kun taas miehellä oli Suomen ja Ruotsin kaksoiskansalaisuus.[10]

Suurin osa matkustajien vammoista syntyi pudotuksessa.[6] Vakavimmat vammat ja kuolemat syntyivät sivuttaisessa törmäyksessä, kun bussin perä iskeytyi junarataan. Sivuttaisliikkeen seurauksena matkustajia iskeytyi matkustamon sivuseinään. Bussin etuosassa matkustaneet selvisivät eriasteisin vammoin.[11] Matkustajien pelastautumista vaikeutti se, että bussi oli turman jälkeen vinossa sekä vasemmalla kyljellään niin, että oviaukot osoittivat yläviistoon. Lisäksi ikkunat olivat rikkoutuneet, ja auton keskiosa oli jäänyt tyhjän päälle. Myös ihmisten kuljettaminen oli vaikeaa, koska loukkaantuneet jouduttiin kantamaan junarataa pitkin hieman kauemmas turmapaikasta, jotta heidät pystyttiin nostamaan ratakuilusta. Suuri osa loukkaantuneista pystyi kävelemään onnettomuuspaikalta omin jaloin. Lisäksi sairaalan läheisen sijainnin ansiosta ambulanssit pystyivät ajamaan useaan kertaan onnettomuuspaikan ja sairaalan väliä. Puolet loukkaantuneista pääsi sairaalasta pois seuraavan päivän iltaan mennessä.[6]

Kuopion linja-autoturma luokitellaan suuronnettomuudeksi, ja se oli moneen vuoteen vakavin tieliikenneonnettomuus Suomessa.[12] Suomessa tapahtuvissa bussiturmissa on hyvin harvinaista, että linja-auton sisällä olevia ihmisiä kuolee.[3]

Onnettomuudessa olleiden omaisille avattiin heti turmapäivänä tiedotuspiste Kuopion yliopistolliseen sairaalaan ja puhelinlinja kyselyjä varten. Sairaala myös järjesti omaisille mahdollisuuden yöpyä tiloissaan. Suomen Punainen Risti perusti Kuopion keskustaan henkisen tuen pisteen. Kriisiapua tarjottiin onnettomuusiltaan asti myös Kallaveden kirkossa ja Kuopion tuomiokirkossa.[6] Myös matkustajien kotipaikkakunnalle Ruotsin Kalixiin perustettiin lauantaiaamuna kriisiryhmä omaisten ja kuntalaisten tueksi. Lisäksi lauantaina Kalixin kirkossa järjestettiin muistotilaisuus, ja uhrien muistoa kunnioitettiin suruliputuksella.[13]

Muun muassa Suomen presidentti Sauli Niinistö, Kuopion kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen sekä Suomen ja Viron pääministerit Juha Sipilä ja Jüri Ratas esittivät Twitterissä surunvalittelunsa.[6]

Linja-auton kuljettaja kertoi poliisille tuoreeltaan, etteivät bussin jarrut toimineet.[2] Onnettomuustutkintakeskus eli Otkes kuitenkin tutki auton, jolloin varmistui, että jarrut toimivat kunnolla.[14] Linja-autosta tutkittiin myös muut tekniset ominaisuudet, kuten ohjauksen ja renkaiden toimivuus, mutta viitteitä teknisestä viasta ei ollut.[8] Kuljettaja ei Otkesin kuulusteluissa osannut kertoa onnettomuuden syistä.[15] Otkesin Kai Valosen mukaan kuljettaja oli huomannut, ettei risteykseen ajo tule onnistumaan ja tehnyt parhaansa. Bussi oli ohjattava jonnekin, mutta sekään ei onnistunut.[16] Otkesin tutkintaryhmän johtaja Anssi Parviainen sanoi, että turmassa oli myös onnea, sillä aineksia oli vieläkin pahempaan onnettomuuteen.[10]

Otkes tiedotti lokakuussa 2018, että turmassa oli kyse monesta tekijästä. Kuljettaja lähestyi risteystä selvästi liian suurella nopeudella. Moottoritien ramppia lähestyttäessä linja-auton nopeus oli noin 90 kilometriä tunnissa, kun rajoitus oli 100 kilometriä tunnissa.[11] Rampin loppupäässä moottoritie muuttuu taajama-alueeksi, jossa on 50 kilometrin nopeusrajoitus.[7] Risteysalueella bussin vauhti oli vähintään 50 kilometriä tunnissa, mutta kaarros- ja törmäysjälkien sekä ilmalennon pituuden perusteella mahdollisesti selvästi enemmän. Lisäksi vasemmalle kääntyvien kaistalla oli autoja. Kun kuljettaja havahtui tilanteeseen, hän yritti kertomansa mukaan jarruttaa siinä kuitenkaan onnistumatta. Välttääkseen törmäykset autojen kanssa hän käänsi bussia voimakkaasti oikealle. Suuren nopeuden vuoksi kääntyminen ei kuitenkaan onnistunut vaan linja-auto kulki keskisaarekkeen yli törmäten henkilöautoihin ja suistui lopuksi sillan kaiteen läpi rautatielle. Epätarkka ajopiirturi ei mahdollistanut tarkkoja nopeustietoja, mutta todennäköisesti bussi ei hidastanut vauhtiaan muuten kuin rampin ylämäestä, sivuluisusta ja törmäyksistä aiheutuneista hidastumisista. Ramppi oli lyhyt ja vasta risteyksen lähellä oli hidastamiseen ohjaava taajamamerkki. Lisäksi puusto rajoitti näkyvyyttä risteykseen.[11]

Otkesin mukaan linja-auton kuljettaja hahmotti risteyksen väärin, koska rampilla ei ollut muita hidastamiseen ohjaavia liikennemerkkejä kuin taajamamerkki juuri ennen risteystä.[17] Lisäksi kuljettajan terveydentila ja siinä suhteessa raskas työtehtävä olivat alentaneet hänen vireystilaansa. Kuljettajalla oli lisäksi vain vähän kokemusta ajamastaan bussista, eikä hän tuntenut kunnolla sen hallintalaitteita kuten hidastinta ja vakionopeussäädintä. Hidastin on raskaan kaluston kuljettamisessa yleinen tapa hidastaa vauhtia, mutta kuljettaja ei käyttänyt sitä lainkaan. Viitteitä vakiosäätimen osuudesta onnettomuuteen ei ollut.[11]

Aluksi poliisi epäili linja-auton kuljettajaa muun muassa neljästä kuolemantuottamuksesta, vammantuottamuksista sekä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.[1] Noin viikon kuluttua onnettomuudesta rikosnimikkeet muuttuivat törkeiksi, jolloin tapausta tutkittiin neljänä törkeänä kuolemantuottamuksena, 22 törkeänä vammantuottamuksena ja törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena.[18] Poliisi hyllytti kuljettajan ajokortin pian onnettomuuden jälkeen. Hänellä oli kuitenkin mahdollisuus jatkaa liikennöintiä, koska hänellä oli myös ruotsalainen ajokortti.[19]

Sää turmapaikalla oli poutainen ja tie kuiva.[10] Linja-auto oli otettu käyttöön vuonna 2005 ja sillä oli ajettu vajaat 800 000 kilometriä.[14]

Onnettomuustutkintakeskus julkisti loppuraporttinsa huhtikuun lopulla 2019.[20] Sen mukaan kuljettajan terveys, kokemattomuus onnettomuusbussista sekä olosuhteet vaikuttivat onnettomuuteen. Kuljettajalla oli pitkäaikaussairaus, joka ei ollut johtanut toimenpiteisiin ajokorttitarkastuksessa tai muissa terveydenhuollon kontakteissa. Onnettomuuteen myötävaikuttaneiksi, kuljettajasta riippumattomiksi tekijöiksi Otkes katsoi, että näkyvyys risteysalueella oli huono, minkä vuoksi kuljettaja huomasi risteyksen liian myöhään. Paikalla ei myöskään ollut hidastamiseen kehottavia liikennemerkkejä.[21] Raportissa Otkes päätyi antamaan kuusi turvallisuussuositusta, joista tärkein oli turvallisuusjohtamisjärjestelmän saaminen linja-autoalalle. Järjestelmään kuuluisivat muiden muassa työvuorojen suunnittelu, kaluston kunto ja linja-autohenkilöstön työterveyshuolto. Otkes oli esittänyt järjestelmän käyttöönottoa jo vuonna 2015, jolloin Karkkilassa sattuneessa henkilöauton ja linja-auton törmäyksessä useita linja-auton matkustajia oli loukkaantunut auton kaaduttua. Asia ei kuitenkaan ollut tuolloin johtanut lainsäädäntömuutoksiin.[20]

Esitutkinta valmistui tammikuussa 2020 ja juttu eteni syyteharkintaan. Esitutkinnassa selvitettiin muun muassa kuljettajan ajokunto sekä linja-auton kunto. Linja-autoon ja tapahtumapaikkaan tehtiin laaja tekninen tutkinta, ja lisäksi kuultiin asianosaisia, todistajia ja asiantuntijoita. Kuljettajaa epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, neljästä törkeästä kuolemantuottamuksesta ja 12 törkeästä vammantuottamuksesta.[22]

• Onnettomuustutkintakeskuksen yhteenveto tutkintaselostuksesta
• Onnettomuustutkintakeskuksen tutkintaselostus kokonaisuudessaan