Kuopion lentoasema

Kuopion lentoasema (IATA: KUO, ICAO: EFKU) sijaitsee Siilinjärven kunnan eteläosissa, Rissalassa, noin 14 kilometriä Kuopion keskustasta koilliseen. Vuonna 2017 sen kautta kulki reilut 235 000 matkustajaa. Suurimmillaan matkustajamäärä oli vuonna 2006, jolloin lentoaseman kautta kulki yli 332 000 matkustajaa.[3]

Kuopion lentoasema
Rissalan lentoasema
IATA-koodi KUO
ICAO-koodi EFKU
Sijainti Rissala, Siilinjärvi
Koordinaatit 63°00′31″N, 027°47′40″E
Tyyppi julkinen, sotilas
Ylläpitäjä Finavia
Valmistumisvuosi 1940
Korkeus 98 m
Liikenneyhteydet
Tärkein keskus ja etäisyys Kuopio 14 km
Kiitotie
Suunta Pituus (m) Leveys (m) Pintamateriaali
15/33 2 800 60 asfaltti
Matkustajamäärä (2020) 57 599
Huomioita
Lähteet AIP[1]
Tilastot[2]
https://www.finavia.fi/fi/kuopio/
Kuopion lentoaseman uusi lennonjohtotorni.

Kuopioon liikennöi säännöllisesti Helsingistä Finnair. Aikaisemmin Kuopioon lensi myös Riiasta airBaltic, mutta lennot lopetettiin vuonna 2011.[4] Myös SAS on lentänyt aiemmin Kuopioon. Lisäksi Kuopion lentoasemalta lennetään tilauslentoja etelän lomakohteisiin.[5] Kuopion lentoasema on profiloitunut liikematkustajiin. Heidän osuus matkustajista on 60 prosenttia.[5] Kuopion lentoasemalla toimii myös Karjalan Lennosto eli lentokenttä on niin sanottu yhteistoimintakenttä.

Kuopion lentoasema oli yksi vain viidestä vuonna 2006 voittoa tuottaneista suomalaisesta lentoasemasta. Muut voitolliset lentoasemat olivat Helsinki-Vantaa, Oulu, Rovaniemi ja Turku.[6] Kannattavuuteen pääsemiseksi auttaa kentän käyttäminen sekä siviili- että sotilaslentotoimintaan. [5] Sotilaskäytön osuus ammattiliikenteestä on 60 prosenttia.[7] Poikkeuksellista Rissalassa verrattuna muihin on se, että sotilaslennonjohto hoidetaan samasta paikasta kuin siviililentoliikenne.[8]

Keväällä 2008 airBalticin Kuopio–Riika-reitin myötä lentoasema sai ensimmäisen suoran ulkomaan reittilentoyhteytensä.[4] Lentoyhtiö on lentänyt reittiä myös poiketen Tampere-Pirkkalan lentoasemalla.

Vuonna 2004 silloinen Ilmailulaitos valitsi Kuopion lentoaseman vuoden lentoasemaksi.[9]

Lentoyhtiöt ja reitit
Lentoyhtiö Kohteetlähde?
Aegean Airlines Charter: Rodos
Corendon Airlines Charter: Hania, Antalya,
Croatia Airlines Charter: Split
Finnair Helsinki
Freebird Charter: Antalya
GETJET Airlines Charter: Pula, Mytilini, Malaga, Hania, Samos, Faro, Calabria, Rodos
Thomas Cook Airlines Charter: Gran Canaria

    Asemalta aiemmin lentäneitä yhtiöitä

    Liikenneyhteydet lentoasemalle

    Vuodesta 2014 alkaen lentokentälle pääsee kaupungista bussilla 40 kerran tunnissa kello 6–18.[10]

    Tämän mahdollistaa Rissalan yritysalueelle, lentoaseman tuntumaan rakennettava Savon Voiman pääkonttori ja sen työmatkaliikennetarve.[5] Alueelle on sijoittunut 300 uutta työpaikkaa, entisten (lentoaseman ja Puolustusvoimien työntekijät) hieman yli 500:n lisäksi.[5]

    Yhteysbussia lentoasemalta Siilinjärven ja Lapinlahden kautta Iisalmeen ajaa M.Niskanen Oy.[11]

    Kiitotie

    Kuopion lentoaseman kiitotie 15/33 on 2 800 metriä pitkä ja 60 metriä leveä. Kiitotie on varustettu suurtehovaloin ja kiitotie 33 myös ILS-tarkkuuslähestymisjärjestelmällä.[1]

    Lentoaseman lähtöselvitystiskit vuonna 2008.

    Aiemmin lentoasemalla oli myös nykyisen kiitotien kanssa poikittainen sivukiitotie 06/24, joka oli 1 500 metriä pitkä ja 45 metriä leveä. Sivukiitotie oli pitkään suljettuna, ja se poistettiin pysyvästi käytöstä 20. marraskuuta 2008.[12] Nykyisin Karjalan Lennosto käyttää kiitotietä tarvittaessa koneiden seisontapaikkana.

    Jatkosodan aikaan Rissalassa sijaitsi ainutlaatuinen puinen kiitotie. Sen toimittajana oli Saastamoisen Faneri Oy.[13]

    Historiaa

    Alun perin sotilaskentäksi rakennettu Rissala liitettiin Aero Oy:n reittiverkostoon 1.7.1946. Lentoyhteys Helsingistä Kuopioon lennettiin Junkers Ju-52 ja Douglas DC-2 -koneilla. Aluksi lennot tapahtuivat Hyvinkäältä. Malmilta lennot Kuopioon alkoivat 8.5.1947.[14]

    Ensimmäinen lentoasemarakennus Rissalaan valmistui 1947. Hirsirakennuksessa oli matkustajaterminaali, lennonjohto, sääasema sekä haliinnolliset tilat. Lentoasemarakennus oli käytössä 1947-1971.[15] Myöhemmin tiloissa toimi Finnairin ilmailuopisto 1976-1985, ennen muuttoaan Poriin.[16] Nykysin rakennus on purettu.

    Uusi lentoterminaali ja lennonjohtotorni valmistuivat 1971. Terminaali on edelleen käytössä, joskin sitä on laajennettu pariin otteeseen.

    Lentoaseman historian toistaiseksi vilkkain vuosi on 2006, jolloin Kuopion kautta lensi 332 000 matkustajaa. Finnairin lisäksi asemalla operoivat tuolloin Blue One Helsinkiin ja Air Baltic Riikaan.[17]

    Yhteistoimintakenttänä Kuopion lentoasema on operaatiomäärillä mitattuna aina ollut vilkas. Esimerkiksi vuonna 1989 laskeutumisia oli yhteensä noin 18 000, joista sotilasilmailun osuus 8 000, yleisilmailun 7 000 ja liikenneilmailun 3 000.[15] . Vuonna 2021 tilastoitiin 8 749 laskeutumista, joista sotilasilmailun osuus oli 5.677.[18]

    Kuopion lentoaseman juuri valmistunut terminaali ja Finnairin Super Caravelle (1971). Taustalla Juurusvesi.

    Lentoasemien viestiyhteyksiä hoidettiin aluksi sähköttämällä.Rissalan tunnus oli OJC. Ilmailun kaukokirjoitinverkkoon (AFTN) Rissalan lentoasema liittyi 1957. Ensimmäinen radiomajakka "K" otettiin käyttöön 1952.[15]

    Kuopion lentoaseman päällikkönä ovat toimineet: Auvo Tuppurainen, Kalervo Heiskanen, Mikko Lallukka (1968-1993), Matti Koskivaara (1993-1999), Heikki Jouppila (1999-2005) [19], Markku Linna (2005-2008) ja Raija Niskanen (2008-)

    Uusi lennonjohtotorni ja järviterminaali

    Lentokenttä oli suljettuna koko heinäkuun 2007, jolloin sen kiitotiet päällystettiin uudelleen ja samalla suoritettiin muita aseman kunnostukseen liittyviä huolto- ja rakennustöitä. Uuden lennonjohtotornin rakentaminen alkoi vuodenvaihteessa 2007, ja se oli käyttövalmiina vuoden lopulla. Vanha torni on purettu osittain ja muutettu toimistoksi.

    Uuden tornin lähestymislennonjohto uusittiin kokonaan kesäkuussa 2009. Käyttöön otettiin muun muassa uusi tutka.[8]

    Lentoasemalle valmistui myös keväällä 2008 järviterminaali, joka mahdollistaa syöttöliikenteen vesitse.

    Karjalan lennosto Rissalassa

    Lentokentän rakentaminen alkoi marraskuussa 1939 ja lentotoiminta toukokuussa 1940. Lentokenttä palveli toisen maailmansodan aikana myös saksalaisten tukikohtana vuosina 1942–1943. Säännöllinen matkustajalentoliikenne lentoasemalle alkoi vuonna 1946.

    Jatkosodan jälkeen Ilmavoimien Lentorykmentti 2 sijoitettiin Rissalaan, missä se toimi lakkauttamiseensa vuoteen 1952 saakka. Tämän jälkeen siitä syntynyt Kolmas lennosto siirtyi Uttiin. Lennosto muuttui Karjalan Lennostoksi vuonna 1961, jolloin se siirtyi takaisin Rissalaan. Toiminta alkoi Fouga Magister -harjoitushävittäjillä. MiG-21F tuli pian Karjalan lennoston torjuntahävittäjäksi ja MiG-21 -koneet olivat käytössä vuoteen 1998. Sen jälkeen kalustoksi tuli Boeing F/A-18 Hornet -hävittäjä.

    Hätälaskupaikka

    Kuopion lentoasema toimii hätälaskupaikkana sen yli kulkevan Kaukoidän lentoreitin lennoille, koska se on harvoja sisämaan kenttiä, joka kestää tarvittaessa jopa Boeing 747:n painon (tilanne, jossa Boeing 747 haluaisi laskeutua aiheuttaisi kuitenkin erikoisjärjestelyjä sen pitkän siipien kärkivälin takia) ja koska Kuopion yliopistollinen sairaala on maailman huipputasoa akuuttipotilaiden hoitokyvyssä. Vuonna 2006 Japaniin matkalla ollut lento laskeutui matkustajan sydänkohtauksen vuoksi. Savon Sanomat kertoi kyseisen kaltaisia tapahtumia olevan Euroopassa vuosittain vain yksittäisiä.lähde tarkemmin? Muita kentän puolesta Boeing 747:n kestäviä varalaskeutumispaikkoja ovat etelästä ja lännestä saapuessa ainakin Turku, Tampere-Pirkkala ja Oulu, sekä pohjoisessa Rovaniemi.

    Rissalan lentoturma
    Pääartikkeli: Rissalan lentoturma

    Rissalan lentoturmassa 3. lokakuuta 1978 Suomen ilmavoimien Douglas DC-3 putosi lentoonlähdön jälkeen Juurusveteen. Turmassa kuolivat kaikki koneessa olleet 15 henkilöä. Uhrien joukossa oli merkittäviä politiikan ja talouselämän vaikuttajia.

    Matkustajatilastot
    Vuosittaiset matkustajatilastot Kuopion lentoasemalle[3][20]
    VuosiKotimaaKansainvälinenYhteensäMuutosLähde
    2005 274 95432 785307 739+6,5 % Nousua[20]
    2006 289 23142 971332 202+7,9 % Nousua[20]
    2007 270 43033 774304 204−8,4 % Laskua[20]
    2008 252 61637 601290 247−4,6 % Laskua[20]
    2009 220 01830 546250 564−13,7 % Laskua[20]
    2010 207 06746 545253 612+1,2 % Nousua[20]
    2011 244 47239 933284 405+1,2 % Nousua[20]
    2012 255 98826 912282 900–0,6 % Laskua[20]
    2013 227 11634 035261 151–7,7 % Laskua[20]
    2014 221 72238 642260 364–0,3 % Laskua[3]
    2015 202 04130 226232 267−10,8 % Laskua[3]
    2016 200 56926 625227 194–2,2 % Laskua[3]
    2017 207 27628 135235 411+3,6 % Nousua[3]
    2018 213 85631 286245 682+4,4 % Nousua[3]
    2019 204 59738 932243 529–0,9 % Laskua[3]
    2020 52 7344 86557 599–76,3 % Laskua[3]
    2021 31 6114 79636 407–36,8 % Laskua[3]

    Kuvia
    • Järviterminaalin urakan infotaulu
      Järviterminaalin urakan infotaulu
    • Järviterminaali
      Järviterminaali
    • Järviterminaalin sisätilat
      Järviterminaalin sisätilat
    • Koiravaljakko lähdössä järviterminaalin edestä
      Koiravaljakko lähdössä järviterminaalin edestä
    • Päätuloväylän varressa oleva MiG-21F-13
      Päätuloväylän varressa oleva MiG-21F-13
    • Vanha lennonjohtotorni
      Vanha lennonjohtotorni
    • Finnairin Airbus A319-112 lähdössä
      Finnairin Airbus A319-112 lähdössä

    Lähteet
    1. EFKU Kuopio (PDF) (osa EFKU AD 2.1) AIP Suomi / Finland. 30.6.2011. Vantaa: Finavia. Arkistoitu 20.7.2011. Viitattu 17.7.2011.
    2. Finavian lentoliikennetilasto 2010, s. 7. Vantaa: Finavia. Tilaston verkkoversio (arkistoitu) (viitattu 17.7.2011).
    3. Finavian liikennetilastot Vantaa: Finavia Oyj. Viitattu 22.4.2018.
    4. Ilmasilta Kuopiosta Latviaan aukeaa. Savon Sanomat, 25.1.2008, 101. vsk, nro 24, s. A14. Kuopio: Savon Sanomat Oy. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 17.7.2011.
    5. Tiihonen, Marita: Kenttä on iskussa. Savon Sanomat, 1.2.2010, s. 5. Kuopio: Savon Sanomat Oy.
    6. Lentoasemista vain neljännes kannattavia YLE Uutiset. 23.9.2007. Yleisradio Oy. Viitattu 23.9.2007.
    7. Kervinen, Kaija: Karjalan Lennosto vahvistuu enemmän kuin vuosikymmeniin Yle Savo. 27.3.2014. Viitattu 3.6.2014.
    8. Korhonen, Niina: Tarkkaa tietoa uudella tutkalla. Savon Sanomat, 6.6.2009, s. 28. Kuopio: Savon Sanomat Oy.
    9. Kuopiosta vuoden lentoasema 2004 8.12.2004. Ilmailulaitos. Arkistoitu 30.6.2011. Viitattu 17.7.2011.
    10. Kuopion seudun joukkoliikenneKuopion kaupunki (Arkistoitu – Internet Archive)
    11. Lentobussi IisalmiMatkaSavo (Arkistoitu – Internet Archive)
    12. Aerodrome Chart – ICAO. Kuopio (pdf) (s. EFKU AD 2.4-1 (ADC)) AIP Suomi / Finland. 20.11.2008. Vantaa: Finavia. Viitattu 13.10.2008. [vanhentunut linkki]
    13. Paaskoski, Jyrki: Vastuu ja velvoitus: Kolme sukupolvea Saastamoisen perheyrityksessä. Helsinki: Saastamoisen säätiö, 2005.
    14. Nykänen, Jukka ja Rytsy, Harri: Viljapellosta lentokentäksi, Kuopion lentoaseman historia, 1. osa (1939-1960). Siilinjärven kunta, 1985.
    15. Lallukka, Mikko: Rissalan lentokenttä - Kuopion Lentoasema 1940-1990. Kuopion lentoasema, 1990.
    16. Paavola, Irmeli: Ilmailuasiain esittelijästä Ilmailulaitokseksi. Ilmailulaitos, 1997.
    17. Kuopion lentoasema juhlii 80-vuotista taivaltaan keskellä ilmailun suurinta kriisiä – kentän paikaksi oli vaihtoehtoja, mutta Siilinjärvi vei voiton Yle Uutiset. 26.9.2020. Viitattu 25.4.2022.
    18. Finavia vuosi- ja vastuullisuusraportti 2021 2022. Finavia.
    19. Ari Jussila: Karjalan Lennosto 1980-2018 Kylmästä sodasta kansainvälistymiseen. Karjalan Lennoston kilta ry, 2018.
    20. Liikennetilastot – Matkustajat Vantaa: Finavia. Viitattu 2.5.2017.

      Aiheesta muualla
      Suomi
      Suomen lentoasemat
      Finavia
      Muut tahot
      Ei säännöllistä matkustajaliikennettä
      Pysyvästi suljetut
      Rajavartiolaitos
      Suomen raja-asemat
      Maaraja-asemat

      Haapovaara | Imatran Pelkola | Inari | Karesuvanto | Karikangas | Karigasniemi | Karttimo | Kilpisjärvi | Kivilompolo | Kivipuro | Kokkojärvi | Kolmikanta (Imatra) | Kurvinen | Kuusamo | Leminaho | Muonio | Niirala (Tohmajärvi) | Nuijamaa-Brusnitšnoje (Lappeenranta) | Nuorgam | Näätämö | Onkamo | Parikkala | Pello | Puitsi | Rajakangas | Raja-Jooseppi-Lotta (Sodankylä) | Ruhovaara | Salla | Santio (Virolahti) | Tornio-Haaparanta | Uukuniemi | Vaalimaa-Torfjanovka (Virolahti) | Vainikkala-Lužaika (Lappeenranta) | Valkeavaara | Vartius-Lyttä (Kuhmo) | Virtaniemi

      Lentoasemat

      Enontekiö | Helsinki-Vantaa | Ivalo | Joensuu | Jyväskylä | Kajaani | Kemi-Tornio | Kittilä | Kokkola-Pietarsaari | Kuopio | Kuusamo | Lappeenranta | Maarianhamina | Mikkeli | Oulu | Pori | Rovaniemi | Savonlinna | Tampere-Pirkkala | Turku | Vaasa

      Satamat

      Eckerö | Färjsundet | Hamina | Hanko | Haukipudas | Helsinki | Inkoo | Kalajoki | Kaskinen | Kemi | Kemiö | Kirkkonummi | Kokkola | Kotka | Kristiinankaupunki | Lappeenranta | Loviisa | Långnäs | Maarianhamina | Merikarvia | Naantali | Nuijamaa | Olkiluoto | Oulu | Parainen | Pernaja | Pietarsaari | Pohja | Pori | Porvoo | Raahe | Rauma | Salo | Sipoo | Taalintehdas | Tammisaari | Tornio | Turku | Uusikaupunki

      Rautatieasemat

      Helsingin rautatieasema | Kouvolan rautatieasema | Vainikkalan rautatieasema

      This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.