Kuntauudistus
Kuntauudistus tarkoittaa kuntajaotuksen muuttamista koko valtion alueella tai huomattavia muutoksia kuntien velvollisuuksissa tai asemassa. Kuntauudistuksissa kuntien lukumäärää on vähennetty joskus huomattavastikin. Kuntia koskevien muutosten lisäksi saatetaan tehdä muutoksia myös muiden hallinnollisten toimijoiden aluejaotukseen ja tehtäviin.
Suuria kuntauudistuksia on toteutettu Ruotsissa, Saksassa, Tanskassa, Iso-Britanniassa ja Belgiassa erityisesti 1960- ja 1970-luvuilla. Latviassa kuntauudistus toteutettiin vuonna 2009 ja Kreikassa vuonna 2011 (ns. Kallikrates-suunnitelma). Myös Suomessa on keskusteltu kuntien määrän vähentämisestä 1960- ja 1970-luvuilla ja uudelleen 2000- ja 2010-luvuilla.
Belgian kuntauudistus
Belgian valtion perustamisen jälkeen maassa oli 2 739 kuntaa, ja vuonna 1961 kuntien määrä oli 2 663 kappaletta. Ensimmäiset huomattavat kuntaliitokset tehtiin vuosina 1964, 1969 ja 1970. Vuonna 1965 kuntien määrä oli vielä 2 586 kappaletta ja vuonna 1971 kuntia oli 2 359. Vuonna 1977 Belgiassa toteutettiin kuntauudistus, jonka tuloksena kuntien määrää vähennettiin 596 kuntaan. Antwerpenin lähistöllä vuonna 1983 toteutetun uudistuksen jälkeen Belgiassa on ollut 589 kuntaa.
Kreikan kuntauudistukset
Kreikassa on toteutettu kaksi suurta kuntauudistusta. Ennen vuotta 1997 Kreikassa oli 5 775 kuntaa. Kyseisenä vuonna voimaan tullut Kapodistrias-suunnitelma vähensi kuntien määrään 1 033 kuntaan. Maan talouskriisin myötä vuonna 2011 toteutettiin Kallikrates-suunnitelma, joka laski kuntien määrän 325 kuntaan.
Ruotsin kuntauudistukset
- Pääartikkeli: Ruotsin kuntauudistukset
Ruotsiin perustettiin kunnat vuonna 1863 edellisenä vuonna säädettyjen kunnallislakien perusteella. Ensimmäinen kuntauudistus tehtiin vuonna 1952. Se katsottiin kuitenkin riittämättömäksi ja vuonna 1971 toteutettiin toinen kuntauudistus. Jälkimmäisen kuntauudistuksen myötä Ruotsissa luovuttiin kuntien jakamisesta kuntamuotoihin, joita olivat olleet kaupunki, kauppala ja maalaiskunta. Vähimmillään kuntia oli vuosina 1977–1979 jolloin niitä oli 277 kappaletta. Vuodesta 1980 muutamia alueita on jälleen erotettu omiksi kunniksi, ja nykyään Ruotsissa on 290 kuntaa.
Saksan kuntauudistukset
Länsi-Saksassa osavaltiot vähensivät kuntien lukumäärää vuosien 1967 ja 1978 välisenä aikana. Joissakin osavaltiossa toteutettiin paljon kuntaliitoksia ja toisissa (Ala-Saksi, Rheinland-Pfalz ja Schleswig-Holstein) lisättiin kuntien välistä yhteistyötä. Ennen uudistusta liittotasavallassa oli noin 24 000 kuntaa, joista 10 760 oli alle 500 asukkaan suuruisia. Piirittömiä kaupunkeja oli 139 ja piirikuntia 425 kappaletta. Uudistuksen jälkeen kuntia oli 8 505, piirittömiä kaupunkeja 91 ja piirikuntia 237.
Saksojen yhdistymisen jälkeen entisen Itä-Saksan alueen osavaltiot ovat toteuttaneet omia kuntauudistuksiaan, joten koko Saksan kuntamäärä on edelleen pienentynyt. Vuonna 2006 yhdistyneessä Saksassa oli hieman yli 12 000 kuntaa.
Suomen kuntauudistukset
- Pääartikkeli: Suomen kuntauudistukset
Suomessa ei ole toteutettu kerralla laajamittaisia kuntauudistuksia, vaikka sellaisia on suunniteltu useampaan otteeseen 1960-luvulta alkaen. Vuonna 1977 toteutettiin kuntamuotoihin liittynyt uudistus: kauppalat muutettiin kaupungeiksi sekä kaupunkien ja (maalais)kuntien väliset erot poistettiin, mutta toisin kuin Ruotsissa, kaupunki-nimitys säilyi ja uusiakin kaupunkeja on tämän jälkeen syntynyt. Nimityksellä ei ole enää kuitenkaan ollut juridista merkitystä. 2000-luvulla kuntauudistusta on tehty Matti Vanhasen, Mari Kiviniemen ja Jyrki Kataisen hallitusten johdolla.
Tanskan kuntauudistukset
Tanskassa kuntien määrä väheni ensin vapaaehtoisilla liitoksilla vuoden 1950 jälkeen, jolloin maassa oli noin 1 400 kuntaa. Vuonna 1970 Tanskassa toteutettiin kuntauudistus, jossa kuntien määrä väheni 1 089 kunnasta 277 kuntaan. Vuonna 2007 toteutettiin vielä toinen kuntauudistus, jonka jälkeen Tanskaan jäi 98 kuntaa. Lisäksi amtien tilalle perustettiin viisi aluetta (tansk. region).
Tanskan kunnat 1970–2006.
Tanskan kunnat vuodesta 2007.