Kunrei-shiki
Kunrei-shiki (jap. 訓令式ローマ字, Kunrei-shiki rōmaji) on romanisaatiojärjestelmä, jota käytetään japanin kielen translitteroimisessa latinalaisille aakkosille. Järjestelmä pohjautuu vanhempaan Nihon-shikiin, josta se on muokattu nykyjapaninkielen vaatimuksia vastaavaksi. Nihon-shikin tavoin Kunrei-shiki on japanilaisten itsensä kehittämä ja perustuu japanin ääntämiseen. Järjestelmä on ISOn hyväksymä ja siihen viitataan myös koodilla ISO 3602.
Käyttö
- Kun tavua he (へ) käytetään partikkelina, se kirjoitetaan e.
- Kun tavua ha (は) käytetään partikkelina, se kirjoitetaan wa.
- Kun tavua wo (を) käytetään partikkelina, se kirjoitetaan o.
- Pitkät vokaalit merkitään sirkumfleksilla, esimerkiksi pitkä o kirjoitetaan ô.
- n (ん) kirjoitetaan ennen konsonanttia n, mutta ennen vokaaleja n´.
- Kaksinkertaiset konsonantit merkitään tuplaamalla poikkeuksetta sokuonia (っ) seuraava konsonantti.
- Lause ja kaikki erisnimet aloitetaan isolla kirjaimella.
Kunrei-shikin romanisaatiotaulukko
| あ ア a | い イ i | う ウ u | え エ e | お オ o | (ya) | (yu) | (yo) |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| か カ ka | き キ ki | く ク ku | け ケ ke | こ コ ko | きゃ キャ kya | きゅ キュ kyu | きょ キョ kyo |
| さ サ sa | し シ si | す ス su | せ セ se | そ ソ so | しゃ シャ sya | しゅ シュ syu | しょ ショ syo |
| た タ ta | ち チ ti | つ ツ tu | て テ te | と ト to | ちゃ チャ tya | ちゅ チュ tyu | ちょ チョ tyo |
| な ナ na | に ニ ni | ぬ ヌ nu | ね ネ ne | の ノ no | にゃ ニャ nya | にゅ ニュ nyu | にょ ニョ nyo |
| は ハ ha | ひ ヒ hi | ふ フ hu | へ ヘ he | ほ ホ ho | ひゃ ヒャ hya | ひゅ ヒュ hyu | ひょ ヒョ hyo |
| ま マ ma | み ミ mi | む ム mu | め メ me | も モ mo | みゃ ミャ mya | みゅ ミュ myu | みょ ミョ myo |
| や ヤ ya | ゆ ユ yu | よ ヨ yo | |||||
| ら ラ ra | り リ ri | る ル ru | れ レ re | ろ ロ ro | りゃ リャ rya | りゅ リュ ryu | りょ リョ ryo |
| わ ワ wa | ゐ ヰ i | ゑ ヱ e | を ヲ o | ||||
| ん ン n | |||||||
| が ガ ga | ぎ ギ gi | ぐ グ gu | げ ゲ ge | ご ゴ go | ぎゃ ギャ gya | ぎゅ ギュ gyu | ぎょ ギョ gyo |
| ざ ザ za | じ ジ zi | ず ズ zu | ぜ ゼ ze | ぞ ゾ zo | じゃ ジャ zya | じゅ ジュ zyu | じょ ジョ zyo |
| だ ダ da | ぢ ヂ (zi) | づ ヅ (zu) | で デ de | ど ド do | ぢゃ ヂャ (zya) | ぢゅ ヂュ (zyu) | ぢょ ヂョ (zyo) |
| ば バ ba | び ビ bi | ぶ ブ bu | べ ベ be | ぼ ボ bo | びゃ ビャ bya | びゅ ビュ byu | びょ ビョ byo |
| ぱ パ pa | ぴ ピ pi | ぷ プ pu | ぺ ペ pe | ぽ ポ po | ぴゃ ピャ pya | ぴゅ ピュ pyu | ぴょ ピョ pyo |
- Punaisella kirjoitetut merkit ovat kielessä vanhentuneita.
Sallitut poikkeukset
| しゃ sha | し shi | しゅ shu | しょ sho |
| つ tsu | |||
| ちゃ cha | ち chi | ちゅ chu | ちょ cho |
| ふ fu | |||
| じゃ ja | じ ji | じゅ ju | じょ jo |
| ぢ di | づ du | ||
| ぢゃ dya | ぢゅ dyu | ぢょ dyo | |
| くゎ kwa | |||
| ぐゎ gwa | |||
| を wo |
Katso myös
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.